Foorumiarkisto

Jos pitäisi väsätä jonkin sortin SONGS TOP25, niin tämä biisi varmasti löytyisi kyseiseltä listalta... vaikka moisen listan väsääminen kuulostaakin aikamoiselta mahdottomuudelta.

Billy Paul - War of the Worlds
Billy Paul on yksi aliarvostetuimmista soulartisteista koskaan. Mies nousi pinnalle aivan tyhjästä 70 -luvun alussa ja yhtä nopeasti kun pääsi pinnalle, myös sieltä putosi yhdellä varsin poliittisella biisillä. Se ei missään nimessä ole tämä raita... mutta muuten War of the Worlds on toki aikaansa edellä ties kuinka monta vuotta. Sen huomaa heti alkukättelyssä kun biisi lähtee käyntiin varsin psykedeelisesti. Tuolloin soulilla oli se tietty (Motown)soundi, mutta Billy Paul teki tempun ja toi jotain uutta. Okei, eihän Billy Paul menestynyt niin hyvin kuin monet Motown-runkkarit... mutta kuunnelkaa jumalauta tuota soundia. Tässä toimii kaikki. Elektroniset biitit, Paulin pehmeä ääni ja ennen kaikkea varsin syvät sanoitukset. Kymmenminuuttinen, enemmän kuin eppinen, mestariteos. Öh, potenssin kolme.

Songs TOP25 voisi kyllä olla aika helvetin vaikea listaus.

np. Municipal Waste - The Art of Partying

Todella tiukka levy tämänhetken parhaalta thrash metal bändiltä. Sadistic Magician on äärimmäisen toimiva kappale. Bändi on myöskin jättänyt itselleen tyyppillisesti kaiken ylimääräisen härpäkkeen pois suurimmasta osasta kappaleistaan ja toiston määrään ei kuole missään nimessä. Komeat bassoraidat maustettuna tiukalla rumputulella ja raikuvalla riffittelyllä tekee loistavan äänimaailman jonka kuuntelu on ihanaa. Tähän yhdistettynä vielä yksinkertaistettu laulu jossa ei yritetä juuri muuta kuin huutaa lyriikat oikeaan aikaan mikrofoniin toimii kuin junan vessa.

The Rocker kirjoitti:
Songs TOP25 voisi kyllä olla aika h**vetin vaikea listaus.

Kokeilin ihan vain ajan kuluksi tätä. Vaikka käytin "yksi biisi - yksi artisti" nyrkkisääntöä, silti niitä biisejä kertyi reilut nelisenkymmentä. Näiden rajaaminen vain kahteenkymmeneenviiteen on kyllä mahdottomuus... mutta jonkin sortin SONGS TOP50 voisi jo mennä. Ehkä sitä voisi jossain kohtaa kokeilla - jos ihmisiä kiinnostaa. Kumminkin pelkään, että suurin osa vastaa "ei mitenkään mahdollista / liian vaikeaa".

Roy Orbison - Crying
Siinä kanssa yksi hienoimmista biiseistä koskaan, jossa Orbisonin vokaalit pääset hyvin esille. Biisi tuli mieleen ihan siitä syystä vain, että olin eilen kaverin keikalla. Pojat soittavat jonkin sortin glam/ramo-rokkia ja vetivät eilen sitten "Pretty Woman" -biisin. Biisin jälkeen pojat kysyivät yleisöltä toiveita ja ihan vittuilakseen huusin "Crying". Siinä meni laulajalla samantien luu kurkkuun ja pyysi jotain helpompaa biisiä. Aikamoinen paskanaama, saatana.

Palasin viime (tai sitä edeltävällä) viikolla tuon Suiciden albumin pariin pitkän ajan jälkeen ja kyllä se edelleen pisti häkellyttämään kaikessa primitiivisyydessään. Albumi josta on tosiaan vaikea sanoa onko se mahtava vai ei. Merkittävä ja omalaatuinen aivan varmasti.

Public Image Ltd. - Metal Box
John Lydonin post-Pistols -bändin pariin pääsin vihdoinkin ja pari ensimmäistä lättyä ovatkin olleet ahkerassa kuuntelussa viime päivinä. Lydonillahan on aina ollut hemmetin laaja musiikkimaku ja tuntuukin että tämän bändin kanssa ukko pääsi toteuttamaan kaikenlaisia mieltymyksiään ja fiksaatioitaan. Dubreggae (Jah Wobble bassosaundi on tainnuttava tällä levyllä!) ja krautrock yhdistyvät saumattomasti Keith Levenen kirskuviin kitaroihin. Lydon itse manaa ja agitoi hypnoottisen musiikin päälle kuin Damo Suzuki ikään.
Positiivinen tuttavuus siis.

Wankie kirjoitti:

Roy Orbison - Crying
Siinä kanssa yksi hienoimmista biiseistä koskaan, jossa Orbisonin vokaalit pääset hyvin esille. Biisi tuli mieleen ihan siitä syystä vain, että olin eilen kaverin keikalla. Pojat soittavat jonkin sortin glam/ramo-rokkia ja vetivät eilen sitten "Pretty Woman" -biisin. Biisin jälkeen pojat kysyivät yleisöltä toiveita ja ihan vittuilakseen huusin "Crying". Siinä meni laulajalla samantien luu kurkkuun ja pyysi jotain helpompaa biisiä. Aikamoinen paskanaama, s****na.

On kyllä tosissaan aivan sairaan hyvä biisi. En tiennytkään, että se on Orbisonin käsialaa. Myös suurin American Idol/Idols/X-Factor -suosikkini koskaan, American Idolin kolme vuotta sitten voittanut Carrie Underwood on vetänyt biisistä coverin (http://www.youtube.com/watch?v=nL2ideA7PGY). Kovaa kamaa, vaikkakaan ei tietysti ole alkuperäisen voittanutta.

Tsekatkaapas muuten http://www.midomi.com. Tuolla sivustolla voi mikkiin hyräilemällä tai laulamalla löytää biisin, jonka nimi on kateissa. Itse olen laulanut tuonne useita kymmeniä biisejä ja kyllä vaan on melkeinpä kaikki löytyneet (suomalaisia kipaleita ei tuolla tosin taida olla).

Ihan muutama päivä sitten kuulin radiosta jonkin erikoisen tutun melodian, mutten millään saanut biisiä päähäni. Nohevana sällinä pistin luotettavan Nokia N95:n hommiin ja nauhoitin pienen pätkän, jonka sitten jälkeenpäin soitin mikin kautta Midomille. Löytyi saman tien. Dire Straitsin Your Latest Trick oli kyseessä.

Parhaat laulut on minulle henkilökohtaisesti paljon helpompi laittaa järjestykseen kuin parhaat albumit. Ainakin itse olisin mukana ehdottomasti. Tosin pitäisi vielä nuo viisi parasta julkaista tuossa painijalistauksessakin...

Bilyeu kirjoitti:
Parhaat laulut on minulle henkilökohtaisesti paljon helpompi laittaa järjestykseen kuin parhaat albumit. Ainakin itse olisin mukana ehdottomasti.

Voisinpa itsekin olla mukana, vaikka tokihan listasta voisi tulla melkolailla suuntaa antava. Sen verran noita biisejä kuitenkin muailmasta löytyy. Ovat ne yksittäiset kappaleet silti helpompia käsitellä kuin kokonaiset albumit.

Darien Fawks kirjoitti:
Voisinpa itsekin olla mukana, vaikka tokihan listasta voisi tulla melkolailla suuntaa antava. Sen verran noita biisejä kuitenkin muailmasta löytyy. Ovat ne yksittäiset kappaleet silti helpompia käsitellä kuin kokonaiset albumit.

Sinäänsä kyllä helpompi juttu... mutta ongelma on pikemminkin siinä, että selvää ykköstä ei voi olla. Jos nyt tehtäisiin jonkin sortin TOP25 -lista, niin ainakin itsellä voisi ihan mikä vain näistä listattavista biiseistä olla se ykkönen. Kaikki riippuu kunkin päivän mielentilasta ja siitä kummalla jalalla sängystä nousee. Mutta joo, silti jos tälläinen jossain vaiheessa tehdään... niin mukana ollaan. Ehkä sitten loppu vuonna voidaan tehdä TOP25 TOP25 -thread, jossa listataan parhaat TOP25:set. ;)

The Flashbulb - Autumn Insomnia Session
Ylläripylläri lisää konemusiikkia! Ei kumminkaan enään sitä minimaalista electroa vaan IDM:ää parhaimmillaan. Normaalisti konemusa tehdään valmiista sampleista, jotka lisätään tyhjille raidoille - mutta Flashbulb on panostanut sampleihin aivan toisella tavalla. Hänen samplet ollaan oikeasti soitettu, oikeilla soittimilla ja sen kanssa kuulee. Sen takia tämä biisi ei oikeastaan edes kuulosta konemusiikilta... vaan jonkin/jonkun alternative rock bändin instrumentaalilta.

Neil Young - Transformer Man

Trans on aika hämmentävä albumi. Kuuntelimme kaverin kanssa tätä biisiä viime viikolla laivareissulla aamuyöstä hytissä, kauheassa tuubassa tietty ja kuultuani kappaleen (ja albumin) taustoista, olivat myös tunteet herkässä. Ei ihan perus Neil Young -kamaa, mutta toimii ainakin omalla kohdallani.

Kaikensorttiset listat muutenkin tuottavat vain päänvaivaa, kun seuraavana aamuna ei pysty olemaan samaa mieltä edellisen illan itsensä kanssa.

Steve Roach - Dreamtime Returns

On nyt tullut tätä tuplalevyä kuunneltua viime viikkoina useammankin kerran, lähinnä päiväunien/nukkumaanmenon yhteydessä. Aikaisemmat kokemukseni ovat olleet lähinnä Roachin myöhemmistä avaruusteemaisista levyistä, jotka ovat suurimmaksi osaksi olleet erittäin harvaa ja muodotonta äänimaisemaa. Dreamtimellä on mukana enemmän tribaalielementtejä ja -soittimia, ja sitä kautta huomattavasti enemmän rakennetta. Eihän tästä mitään chillout/downtempo-levyä saa tekemälläkään, eikä saa varmaan mistään Steven levytyksestä, mutta mainiota meditaatiomusiikkia tämäkin on. "Origins" ansaitsisi varmaan seuraavaksi lisäkuuntelua, sen tribaalipuoli kun kuulemma menee vielä vähän pidemmälle.

MR.Off Topic kirjoitti:
Huge L & Mode - Hetekka Haze

Teki niin mieli postata tämä kappale tänne, kun kuunnellessani tätä huomasin kuinka helekatin kova tämä on. Ihan uskomatonta settiä vetävät kummatkin ja vaikka Mode on itselleni ihan tuntematon nimi niin iskee silti todella hyvin. Huge L on aina loistava ja olenkin monesti ihmetellyt, mistä tämä tyyppi keksii kaikki nämä riimit? Loppumaton riimi varasto tai jotain?

Täytyy kyllä myöntää, että Hugen verse oli jotain todella hyvällä tavalla erilaista Hugea. Eikä Modekaan paljon jäänyt jälkeen.

Saan naisen ku naisen/Vaik haisen ku schaise/Mul on naamas paise/Jos suutelet saat samanlaisen

Aivan mahtavuutta! :D ****½

np. Wardruna - Gap War Ginnunga

Spotify on siitä erinomainen formaatti, että sillä pystyy tekemään hienoja löytöjä, joskus jopa yllättäviä löytöjä. Nytkin laitoin bändihakuun Shiningin ja tarkoituksena oli ottaa sokkona kuunteluun joku bändi, mitä Spotify mainostaa samankaltaisena ja tämä oli yksi ehdokkaista. Mutta yllätyin positiivisesti ja erilaisesti, tämä ei nimittäin ole Shiningin tunnelmallista black metallia nähnytkään, vaan Wardruna on jotain omituista ambientin ja folkin sekoitusta, hyvin kansanmusiikkimaista taiteilua, missä on mukana munniharppua, erilaisia perkussioita, luonnonääniä, kansanlaulumaista hoilausta, kurkkulaulua ja kaikkea mahdollista. Hyvin psykedeelistä musiikkia ja ehdottomasti pitää ottaa tehokkaaseen kuunteluun tämä. Veikkaisin että Orava tästä ainakin pitää, ellei siis ole jo tuttu yhtye.

Bullet for my Valentine - Your Betrayal

Ennakkoa ensi kuussa tulevalta Fever -levyltä, ja hyvältähän tämä kuulostaa. Odotukset plattaa kohtaan ainakin ovat suuremmat kuin Scream Aim Firea, ja ollaan taas lähempänä depyyttilevyn The Poisonin suuntaa. (Y)

Soundi ja laulu tuntuu olevan raskaampaa, ja vähemmän melodista kuin aiemmilla levyillä, ja tässä kaiketi valotetaan hieman enemmän metalcoren suuntaan kuin ennemmin. Propsit erityisesti laululle, joka tuntuu parantuneen valovuosia viime albumista (vaikka Matt:illa olikin tuolloin jos jonkilaista nielurisavaivaa ja leikkausta). Let's toivotaan, että b4mv rantautuu uuden levyn myötä jälleen Suomeen, mukana ollaan siellä.

Mahti Ankka kirjoitti:
np. Wardruna - Gap War Ginnunga

Spotify on siitä erinomainen formaatti, että sillä pystyy tekemään hienoja löytöjä, joskus jopa yllättäviä löytöjä. Nytkin laitoin bändihakuun Shiningin ja tarkoituksena oli ottaa sokkona kuunteluun joku bändi, mitä Spotify mainostaa samankaltaisena ja tämä oli yksi ehdokkaista. Mutta yllätyin positiivisesti ja erilaisesti, tämä ei nimittäin ole Shiningin tunnelmallista black metallia nähnytkään, vaan Wardruna on jotain omituista ambientin ja folkin sekoitusta, hyvin kansanmusiikkimaista taiteilua, missä on mukana munniharppua, erilaisia perkussioita, luonnonääniä, kansanlaulumaista hoilausta, kurkkulaulua ja kaikkea mahdollista. Hyvin psykedeelistä musiikkia ja ehdottomasti pitää ottaa tehokkaaseen kuunteluun tämä. Veikkaisin että Orava tästä ainakin pitää, ellei siis ole jo tuttu yhtye.

YouTubesta pikaisesti kuunneltuna näyttäisi siltä, että latinkiin lähtee kaikki mitä löytyy bändiltä. Oon viime aikoina kiinnostunut kurkkulaulannasta ja onkin tullut kuunneltua Imre Peemotia.

np. Chingon - Alacran y Pistolero
Tulipa ladattua aiemman postaukseni inspiroimana Chingonin Mexican Spaghetti Western-levy vuodelta -04. Muutaman kuuntelukerran jälkeen totesin oikein mainioksi tapaukseksi, vaikka alkuun vähän arvelutti. Yllätyin lukiessani, notta bändi on esiintynyt Suomessa PoriJazzeilla, joten toivoa olisi ehkä joskus nähdä tämäkin.
"Their sound is heavily influenced by mariachi, ranchera, and Texan rock 'n roll music.", toimii.

np. Hector - Ei Mittää

Lohduttavan tyhjentävä fiilis. Tekeepä mieli alkoholia. Onneksi on koppa Karhua vieressä jos rupeaa tekemään mieli.

Wardruna on - kuten kymmenet muutkin tarkastettavien listalla olevat bändit - nimenä tuttu, ja näemmä Last.fm'n mukaan olen kuunnellut bändiä neljän biisin verran, mutta minkäänlaista muistikuvaa ei ole. Tuollainen folk-osastohan lienee tunnelmabläkkisfanien keskuudessa suhteellisen suosittua. Ehkä sitä joskus kerkeäisi.

Ja Imre Peemot on hieno mies. Dük ortulukluktung ünü -levy on hyvin mielenkiintoinen yhdistelmä tuvalaista ja suomalaista perinnettä. Kaiken lisäksi herra on kuulemma kurkkulaulupiireissäkin äärimmäisen arvostettu. Suosittelen myös Suomen toistaiseksi ainoaa tuvankielistä kurkkulaulubändiä, Cedip Turia. Peemot lauleleepi siinäkin. Sitten tietenkin on kaikki Yat-Khat ja Hun Huur Tut, jotka kannattaa myös ottaa kuunteluun.

Juuri nyt ei soi mikään. Äsken rikoin maagisen 80 000:n scrobblauksen rajan Last.fm'ssä, kappaleena oli Juicen Bluesia Pieksämäen asemalla. Eli pienet sille!

Sitten olen intoillut lähiaikoina mm. Matti Järvisen ainoaksi jääneestä vuonna 1976 ilmestyneestä albumista Matin levy. Suomiprogea Tabula Rasan ja ehkä vähän Haikarankin hengessä, huomattavissa myös pieniä Kaseva-vivahteita. Äärimmäisen lahjakas kaveri kyseessä, soitti levylle kaiken (kitarat, koskettimet, huilu) paitsi basson ja rummut, ja lauloi vielä päälle. Seuraavassa levyn päättävä, ja jos minulta kysytään, suomalaisen rockin ehdoton klassikkobiisi, Sameassa vedessä: http://www.youtube.com/watch?v=PhE9CiAF1n0

On itse asiassa varsin selvä olo. Vaikka alkoholia tullut juotua jonkin verran. Niin ja tällä hetkellä soi Kotiteollisuuden - Rakkauslaulu. On muuten ihanan elämänmakuinen kappale ja muutenkin täysin toimiva kappale. En ole alkuperäistä kappaletta kuulla. Tein kuitenkin tällaisen soittolistan jossa on lähinnä suomirokkia. Siis tietysti koska täällä ei ole juurikaan muuta kuin KT:tä, Mokomaa, Stam1naa ja Viikatetta niin soittolista koostuu lähinnä niiden artistien kappaleista. Pitäisi ostaa lisää levyjä. Vaikka Viikatteen koko tuotanto ja Eppujen, Hectorin ja Popedan parhaat. Ja ehkä Juicen. Raulin parhaat löytyvät jo kotoa mutta en ole niitä koneelle lyönyt. Pitäisi ehkä.

Ilmeisesti Yleinen musiikkitopic on postaukohteena niin koitetaanpas avata hieman tätä arvostele edellisen kappale hommaa. Elikkä Kumioravan linkki avataan.

Martti Järvinen - Sameassa vedessä.

Ihan mielenkiintoinen kappale. En juurikaan ole 70 luvun musiikkia kuunnellut Zeppelinin, Sabbathin, Ramonesin ja Sex Pistolsin ulkopuolelta niin otanta on aika heikkoa tämän ajan musiikkiin. Paljon pianoa ja laulua. Ja keskivaiheilla on kova soolo. En ole täysin satavarma mikä soitin on kyseessä mutta mielenkiintoinen se on. Ihan hyvä kappale 8/10.

Sitten tämä minun kappaleeni arvosteltavaksi. Cannibal Corpse - Sentenced To Burn

Uuh, Sentenced to Burn lienee ensimmäinen ja aikalailla ainoa Corpse-biisi josta todella pidän. Muutenhan ei ole bändi ikinä iskenyt kummemmin vaikka joskus aikoinaan kun brutaali death metal kiinnosti enemmän CC:tä yritin sisäistää. Tiukka groovehan tosta löytyy ja Corpsegrinderin ulosanti on suorastaan letkeän runollista tykytystä.

http://www.youtube.com/watch?v=vQsJXvC3RGM
Pistetäänpä vähän tuoreempaa ja erilaisempaa kamaa eli Bat for Lashes - Trophy. Jonkin verran tullut kuunneltua tätä singer/songwriter -naikkosta ja hyvää kamaahan hänen parin levyn tuotantonsa on. Tuo kyseinen biisi on ensimmäiseltä levyltä ja sen kiekon parhaimmistoa. Kate Bushia sieltä voi kuulla, mutta PJ Harveyn synkkyydellä. Spiritualistinen biisi jopa.

Heräilläänpäs tällekin foorumille taas.

Bat for Lashes kuulosti hyvältä ja menee aika varmasti tutustumislistalle. Naispuolisista laulaja/lauluntekijöistä kosketusta on vain juuri ym. PJ Harveyn tuotantoon. Niitä samoja piirteitä joista PJ:ssä pidän, sattui korvaan tässäkin kappaleessa. Minimalistinen toteutus shamanistisella otteella sekä hienot vokaalit miksattuna pintaan toimii.

Kings of Leon - Holy Roller Novocaine

KoL ajalta ennen kuin alkoivat tehtailemaan semi-ärsyttäviä hittirenkutuksia. Kyseinen biisi on heidän debyytiltään, joka on kauttaaltan hienoa tribuuttia CCR:lle ja jossain määrin kevyempää versiota AC/DC:stä. Boogie-rock jyrää ja laulajan mutkaton ulosanti vain lisäävät kappaleen hekumallista draivia.

np. Testament - The Gathering

Pitkästä aikaa tämä superkokoonpanolla julkaistu thrash veteraanien 90-luvun päätöslevy jälleen kuuntelussa, ja muistikuvat eivät ole pettäneet, tämä on edelleen juurikin niin loistava levy kuin muistin. Toisaalta, mitä voi odottaa, jos kokoonpanoon kuuluu Chuck Billy, Eric Peterson, James Murphy, Steve DiGiorgio ja Dave Lombardo? Testament oli niitä harvoja 80-luvun rässibändejä, jotka muuttivat musiikillista suuntaansa 90-luvulla vain äärimmäisempään suuntaan, niin monen räpiköidessä onnettomasti kaikenlaisessa rocki/poppi väserryksessä, joka oli lähinnä surkuhupaista, eikä Metallica todellakaan ole ainut tällainen bändi. Testament piti tiukan linjansa ja itseasiassa The Gathering alkaa olla jo jonkinsortin death/thrashia, joka ilmenee parhaiten Chuck Billyn paikoittaisissa murinavokaaleissa. On mies kunnossa ollut tällöin ja on kyllä edelleen, toissavuoden The Formation Of Damnation oli erinomainen osoitus siitä.

Kovaa paskaa on. Harvinaisen tiukkaa.

Mahti Ankka kirjoitti:
np. Testament - The Gathering

No on se hienoa kun kirjoittaa tuon miten päin tahansa, niin tulee bändinimi - bändinimi.

Nero kirjoitti:
Bullet for my Valentine - Your Betrayal

Pakko sanoa kyllä, että kolahti ihan hemmetin kovaa. Yks ehdottomista lempibändeistäni ja aiemmat levyt on ollut tiukassa kuuntelussa jo pitkän aikaa. Tää uus matsku kyl vaikuttaa ihan sairaan kovalta. Kyllä Fever menee varmasti ostoslistan kärkeen kunhan se tässä aikanaan julkaistaan.

Lisää uutta Bullet For My Valentinea:

The Last Fight

Begging For Mercy

B... Bullet... Bullet For My Valentine?

...

...

... Menkää pois. :pale:

Mitä jos emme mene? :)

Kun ihminen iskee kehoonsa kaiken maailman paskaa ja niiden jälkeen kokee suurta hämmästystä, kipua ja ahdistusta niin Roky Erickson astuu kuvaan.

Nyt soi Roky Ericksonin viisut If You Have Ghosts sekä I Think of Demons. Luultavasti "syön poikaseni" tämän päivä aikana, ahdistustani itkien. Toivotaan toki päinvastaista.

Nero kirjoitti:
Mitä jos emme mene? :)

Sitten joudun hyväksymään sen faktan, että keskustelufoorumilta jossa pyörin löytyy 14-vuotiaita lihavia, ylimeikattuja ja -lävistettyjä, angstaavia teinityttöjä. :(

Hyvinhän nekin tänne lökäpöksyjen ynnä muiden sekaan mahtuu.

Nodachi kirjoitti:
Sitten joudun hyväksymään sen faktan, että keskustelufoorumilta jossa pyörin löytyy 14-vuotiaita lihavia, ylimeikattuja ja -lävistettyjä, angstaavia teinityttöjä. :(

Ässä?

:cry:

Nodachi kirjoitti:

Nero kirjoitti:
Mitä jos emme mene? :)

Sitten joudun hyväksymään sen faktan, että keskustelufoorumilta jossa pyörin löytyy 14-vuotiaita lihavia, ylimeikattuja ja -lävistettyjä, angstaavia teinityttöjä. :(

Jep. Semmosiahan myö ollaan...

Nodachi kirjoitti:

Nero kirjoitti:
Mitä jos emme mene? :)

Sitten joudun hyväksymään sen faktan, että keskustelufoorumilta jossa pyörin löytyy 14-vuotiaita lihavia, ylimeikattuja ja -lävistettyjä, angstaavia teinityttöjä. :(

Voisivat ne pahempaakin paskaa kuunnella, tyyliin 30 Seconds to Mars. :|

Riveni kirjoitti:

Nodachi kirjoitti:

Nero kirjoitti:
Mitä jos emme mene? :)

Sitten joudun hyväksymään sen faktan, että keskustelufoorumilta jossa pyörin löytyy 14-vuotiaita lihavia, ylimeikattuja ja -lävistettyjä, angstaavia teinityttöjä. :(

Voisivat ne pahempaakin paskaa kuunnella, tyyliin 30 Seconds to Mars. :|

Nojoo, ja vuokrata samalla Filmtownista kaikki Jared Leton leffat mitä vaan löytyy, koska se on tosi söpö ja osaa laulaa...!

Siskoni kärsi Jared Leto -kuumeesta muutama vuosi sitten. Se ei ollut kivaa, se.

Metalcore ja emo musiikki ovat silkkaa paskaa. Kaameampaa on vain deathcore. Ja ehkä kaikkein geneerisin MTV poppi ja räppi.

Hyvä musiikki on hyvää riippumatta genrestä. Niih...

Riveni kirjoitti:
Voisivat ne pahempaakin paskaa kuunnella, tyyliin 30 Seconds to Mars. :|

But what if I wanted to break? :(

Kaikelle ylläolevalle emo-thirtysecondstomars-core keskustelulle: :D

Mutta luokitellaanhan Bulletkin joskus thrashiksi levykohtaisesti. Ja no... se nyt vaan on niitä bändejä mm. Kornin ohella joita en lähtisi rajaamaan mihinkään genremäärittelyyn. Sen lopputulos on nähty siinä, että bfmv on luokiteltu kaikeksi välillä thrash - screamo - metalcore - nu metal. Eikä mikään noista oikein "matchaa" keskenään, joten jätänkin genret oikein mielelläni toissijaisiksi. :roll:

Ja mitä emo-musiikkiin tulloo, niin ei sen genren tosiaan väliä jos musiikki hyvää on. En minäkään lähtökohtaisesti pidä ollenkaan tekotaiteellisesta aikuisrockista, mutta voin silti nimetä montakin hyvää kappaletta tuolta saralta. Enkä arvosta myöskään sellaista "äijämeininki-heviä" (koko "äijä"-pelleily on kyllä menettänyt kaiken arvonsa viime vuosina, ja naurattaa lähinnä.)

Hahah, BFMV:ssako thrashia? Ja minä olen Paavi.

np. Neil Young & The Crazy Horse - Sleeps With Angels

Valmistautumista tuutimaahan. Rankka rapulapäivä alla ja huomenna olisi 9 päivän lomailun jälkeen paluu arkeen kello viiden herätyksellä. En tiedä miten saisi moottorin taas käyntiin. Neil Young rauhoittaa kaikessa melankolisuudessaan. Upea levy, ehkä jopa herran parasta antia.

Mahti Ankka kirjoitti:
Hahah, BFMV:ssako thrashia? Ja minä olen Paavi.

Eikö Paavilla olisi kiireitä Roomassakin?

Heh, no en minäkään henk. koht. huomaa rässiä ko. bändissä, mitä nyt vaikutteita siitä Scream Aim Fire -levyllä. Nuo levylliset erot ovatkin varsin suuria, joten parin biisin kuuntelulla yhdeltä levyltä ei kannata päätellä vielä mitään. Korkeintaan sen, että "jep, metalliahan tämä on." Suht. monipuolinen yhtye, ja meno muuttuu paljolti, tulee varmasti vielä muuttumaankin.

Vittu te musiikkihomot olette naurettavaa sakkia. "Yhyy, se kuuntelee ihan väärää musiikkia, hakataan se". :show: Juuri tämän takia minä kuuntelen musiikkia, en keskustele siitä. Musiikkimausta ei yksinkertaisesti voi väitellä.

Nero kirjoitti:
Nuo levylliset erot ovatkin varsin suuria, joten parin biisin kuuntelulla yhdeltä levyltä ei kannata päätellä vielä mitään

Joo, mutta kun menin lähes joka aamu puolen vuoden ajan BFMV:tä jatkuvasti luukuttavan autokuskin kyydissä kouluun, olen kuullut ihan tarpeeksi.

Joudun nyt hakkaamaan sut, koska kuuntelet ihan väärää musiikkia.

Nodachi kirjoitti:

Nero kirjoitti:
Nuo levylliset erot ovatkin varsin suuria, joten parin biisin kuuntelulla yhdeltä levyltä ei kannata päätellä vielä mitään

Joo, mutta kun menin lähes joka aamu puolen vuoden ajan BFMV:tä jatkuvasti luukuttavan autokuskin kyydissä kouluun, olen kuullut ihan tarpeeksi.

Joudun nyt hakkaamaan sut, koska kuuntelet ihan väärää musiikkia.

Lupaan kyllä tapella vastaan.

Ja jep, ei se kaikkiin voi upota. Ja parempi onkin, on aina jotain josta voi väitellä.

Tai sitten hakataan Jack, se kuuntelee kuiteski väärää musaa kun ei uskalla myöntää! Kuulen jo Jorma Kääriäisen radiosta.

Jack DiBiase kirjoitti:
v***u te musiikkihomot olette naurettavaa sakkia. "Yhyy, se kuuntelee ihan väärää musiikkia, hakataan se". :show: Juuri tämän takia minä kuuntelen musiikkia, en keskustele siitä. Musiikkimausta ei yksinkertaisesti voi väitellä.

Tämän asian takia onkin erittäin turhauttavaa keskustella yleisesti musiikista joidenkin ihmisten kanssa. Vaikeinta se on truehevareitten kanssa, koska mikään muu ei ole musiikkia kuin hevi. Siksipä en yritäkkään puhua musiikista henkilöitten kanssa joilla on jokapäivä COB:n, Iron Maidenin, AC/DC:n tai Sonata Arctican paita päällä - siitä ei tule yhtään mitään. Kaikista mukavinta onkin puhua sellaisen ihmisen kanssa siitä genrestä, mikä on kummallekkin mieleinen. Esimerkiksi ViiZein kanssa on mukava puhua räpistä. Oikean elämän kaverin kanssa puhumme usein power metallista, jne. Musiikki keskustelut voivat olla hyvin antoisia.

Jack DiBiase kirjoitti:
v***u te musiikkihomot olette naurettavaa sakkia. "Yhyy, se kuuntelee ihan väärää musiikkia, hakataan se". :show: Juuri tämän takia minä kuuntelen musiikkia, en keskustele siitä. Musiikkimausta ei yksinkertaisesti voi väitellä.

:salut:

MR.Off Topic kirjoitti:

Jack DiBiase kirjoitti:
v***u te musiikkihomot olette naurettavaa sakkia. "Yhyy, se kuuntelee ihan väärää musiikkia, hakataan se". :show: Juuri tämän takia minä kuuntelen musiikkia, en keskustele siitä. Musiikkimausta ei yksinkertaisesti voi väitellä.

Tämän asian takia onkin erittäin turhauttavaa keskustella yleisesti musiikista joidenkin ihmisten kanssa. Vaikeinta se on truehevareitten kanssa, koska mikään muu ei ole musiikkia kuin hevi. Siksipä en yritäkkään puhua musiikista henkilöitten kanssa joilla on jokapäivä COB:n, Iron Maidenin, AC/DC:n tai Sonata Arctican paita päällä - siitä ei tule yhtään mitään. Kaikista mukavinta onkin puhua sellaisen ihmisen kanssa siitä genrestä, mikä on kummallekkin mieleinen. Esimerkiksi ViiZein kanssa on mukava puhua räpistä. Oikean elämän kaverin kanssa puhumme usein power metallista, jne. Musiikki keskustelut voivat olla hyvin antoisia.

Kyllä mun kaa voi jutella musiikista vaikka mulla on pelkästään bändipaitoja pitkähihasina tätä nykyä. Jos mielipiteesi ovat väärät niin se on tietysti asia erikseen sillä hevari on aina oikeassa ja silleen :wink:

MR.Off Topic kirjoitti:
Tämän asian takia onkin erittäin turhauttavaa keskustella yleisesti musiikista joidenkin ihmisten kanssa. Vaikeinta se on truehevareitten kanssa, koska mikään muu ei ole musiikkia kuin hevi.

Tämä pätee kaikkiin ns. genreuskovaisiin ihmisiin – oli sitten kyseessä suomihopparit (joiden mielestä Asa keksi poliitikoiden ja yhteiskunnan kritisoimisen), psykedeelejä vetävät dub- ja drum 'n' bass -kuuntelijat (joiden mielestä kaikki muu musiikki on kaupallista glitter-paskaa), sukkahousumetallin fanit (joiden mielestä musiikki on laimeeta ja persoonatonta paskaa, jos siinä ei ole kymmenen minuutin eeppisiä sooloja) tai "hevarit" (joiden mielestä Metallica <insert blähläblhäblhäbläh here>), ja niin edelleen.

Ja kyllä musiikkimausta voi ja pitääkin väitellä. Helvetti, jos en itse olisi koskaan väitellyt kenenkään kanssa musiikista, en olisi "löytänyt" puoliakaan niistä bändeistä/artisteista joita kuuntelen. Toki tuo minun heittämä BFMV-provo oli täysin jonninjoutavaa, eikä se tule ketään auttamaan, mutta yleisesti ottaen musiikista keskusteleminen ja väitteleminen saattaa johtaa esimerkiksi ennakkoluulojen murtumiseen. Ja se on aina hyvä juttu.

The Rocker kirjoitti:
Metalcore ja emo musiikki ovat silkkaa paskaa. Kaameampaa on vain deathcore. Ja ehkä kaikkein geneerisin MTV poppi ja räppi.

Tämäkin viesti yli typerää yleistämistä vaikka tuon emo/screamo/crab/paskacoren kanssa olen samaa mieltä.

Metalcorekin on vaan sellanen genre että se leimataan muutaman bändin takia kokonaan paskaksi, etenkin niiden bändien avulla joilla ei ole metalcore-elementtejä musiikissaan lainkaan (mm. juuri mainittu BFMV, Trivium). Bullet ei ole ollut metalcorea ties koskaan.
Metalcoresta löytyy hyvääkin tavaraa ihan oikeasti. Jos oikeasti haluaa hyvää metalcorea niin kuunnelkaaa Parkway Drivea tai Misery Signalsia. Misery Signalsin Controller-levynkin on kaiken lisäksi tuottanut Devin Townsend ;)

Kaiken lisäksi PwD:n keikka on toisiksi paras keikka missä olen ollut, edelle jää vaan Protest the Hero.

Tällä hetkellä en kuuntele mitään, mutta viimepäivinä ei ole ollut soitossa juuri mikään muu levy kuin Gorillazin Plastic Beach mikä on yksi parhaimmista ikinä.

Triviumin The Crusade on itseasiassa ihan jees levy. Mutta asiaan.

np. DJ Valentino - Suck My Dick

Helvetin koukuttava biisi. Siis tämä on niin aivotonta jumputusta että tämän kuuntelu ei vaadi minkäänlaista aivotoimintaa ja täten se ei sitä lyhyellä tähtäimellä voi vaurioittaakaan. Pitemmällä kuuntelulla tietysti aivojen toiminta saattaa loppua kokonaan koska niitä ei enään tarvita.

Itse taas vihaan Triviumin The Crusadea yli kaiken. Jokin siinä vaan pistää niin ankarasti vituttamaan. Jopa Shogun-levy oli parempi.

The Rocker kirjoitti:
Triviumin The Crusade on itseasiassa ihan jees levy. Mutta asiaan.

np. DJ Valentino - Suck My Dick

h**vetin koukuttava biisi. Siis tämä on niin aivotonta jumputusta että tämän kuuntelu ei vaadi minkäänlaista aivotoimintaa ja täten se ei sitä lyhyellä tähtäimellä voi vaurioittaakaan. Pitemmällä kuuntelulla tietysti aivojen toiminta saattaa loppua kokonaan koska niitä ei enään tarvita.

^PERKELE!

http://www.youtube.com/watch?v=KOphGZZrE44

Nodachi kirjoitti:

MR.Off Topic kirjoitti:
Tämän asian takia onkin erittäin turhauttavaa keskustella yleisesti musiikista joidenkin ihmisten kanssa. Vaikeinta se on truehevareitten kanssa, koska mikään muu ei ole musiikkia kuin hevi.

Tämä pätee kaikkiin ns. genreuskovaisiin ihmisiin – oli sitten kyseessä suomihopparit (joiden mielestä Asa keksi poliitikoiden ja yhteiskunnan kritisoimisen), psykedeelejä vetävät dub- ja drum 'n' bass -kuuntelijat (joiden mielestä kaikki muu musiikki on kaupallista glitter-paskaa), sukkahousumetallin fanit (joiden mielestä musiikki on laimeeta ja persoonatonta paskaa, jos siinä ei ole kymmenen minuutin eeppisiä sooloja) tai "hevarit" (joiden mielestä Metallica <insert blähläblhäblhäbläh here>), ja niin edelleen.

Ah, tiivistit ajatukseni todella hyvin. En toki tarkottanut, että pelkät hevarit tuottaisivat ongelmia vaan lähinä sellaiset ihmiset, jotka ovat rajoittuneet yhteen genreen. Hevareita vain tulee yleisesti vastaan eniten itselleni. Väitteleminen musiikista on mukavaa kunhan toisen mielipide ei ole "Kaikki muu on paskaa, mitä en kuuntele, enkä halua muuhun edes tutustua."

np. Zu - Soulympics

Tämä on ehkä hassuinta musiikkia ikinä. Italialainen bändi joka soittaa jonkin sortin jazzia, noisea, math rockia. Kitaraa ei ole bändin kaartissa juuri koskaan. Mielenkiintoinen bändi tosiaan.

Suosittelen kuuntelemaan vaikkapa youtubesta.