Foorumiarkisto

^Pointtisi jäi hieman hämäräksi, mutta et voi mitenkään väittää Lordin olevan omaperäinen musiikillisesti tai imagon puolesta.

En ole niin väittänytkään.

Ja KISSilläkö ei vastaavia oheistuotteita ollut? Jätkäthän tekivät leffojakin 70-luvulla.
"KISS is not a rock band, it's a rock brand" Gene Simmonsin sanoin.
Ja samaan pyrkii Putansuu, mikä oikein onkin. Sillon pitää takoa kun rauta on kuumaa ja ihmiset tyhmiä.

Niin, olisihan tuon toki voinut mainita. Ja Lordikinhan tekeee elokuvan tänä vuonna.

"Genghis Khan" kirjoitti:
Menisinpä väittämään, että useampi ihminen tietää GWARin kuin Lordin. Ja GWARin hervottoman gimmickin lisäksi, he kykenevät tekemään jopa toimivaa musiikkia.

Euroviisut, anyone?

Yksi euroviisu voitto nyt ei vielä takaa kaikkien tietoisuutta, GWAR on soittanut jo vuodesta 1985, ja on varmasti tunnetumpi, mikäli nyt tätä hait takaa.

Euroviisut, anyone?

Euroopassa Lordi ehkä nosti tunnettavuuttaan huimasti, mutta esim. USA:n ja Aasian markkinoilla he ovat vielä pieni nimi.
GWAR taasen on varsinkin jenkeissä luonut vuosien jälkeen vankan kannattajajoukon ja päässeet joskus jopa ihan mainstream-julkisuuteen.

Lordihan on par'aikaa itseään promoamassa Jenkeissä, joten en epäile etteikö heilläkin olisi mahdollisuudet lyödä jotenkuten läpi, mutta heidän tyylisellän musiikilla huippu-uran elinkaari on varsin lyhyt. Musiikillisia vastineita kun löytyy kolmetoista tusinasta.

"Genghis Khan" kirjoitti:

Euroviisut, anyone?

Euroopassa Lordi ehkä nosti tunnettavuuttaan huimasti, mutta esim. USA:n ja Aasian markkinoilla he ovat vielä pieni nimi.
GWAR taasen on varsinkin jenkeissä luonut vuosien jälkeen vankan kannattajajoukon ja päässeet joskus jopa ihan mainstream-julkisuuteen.

O pls. Et voi millään sanoa että GWAR olisi mitenkään erityisen tunnettu bändi missään. Jonkin verran tunnettu varmasti jossain piireissä USA:ssa mutta dilti... en usko että kovin moni Euroopassa oli kuullutkaan kyseisestä bändistä ennen Lordin viisuvoittoa, ja melko harva sen jälkeenkään.

Ei Lordikaan varmasti mikään hirveän iso nimi maailmanlaajuisesti ole, Euroopassa kyllä varmasti melko iso nimi vielä jonkun aikaa. Mutta en kyllä mitenkään kykene näkemään että joku tun GWAR olisi ihan aikuisten oikeesti tunnetumpi (tai ehkä pitäisi sanoa vähemmän tuntematon?) kuin Lordi, koska itsekin varmasti tajuat että se ei mitenkään voi pitää paikkaansa. Viiden vuoden päästä se tosin saattaa olla vähemmän unohdettu, kukapa tietää...

Mutta en kyllä mitenkään kykene näkemään että joku tun GWAR olisi ihan aikuisten oikeesti tunnetumpi (tai ehkä pitäisi sanoa vähemmän tuntematon?) kuin Lordi, koska itsekin varmasti tajuat että se ei mitenkään voi pitää paikkaansa.

Edelleenkin väitän GWARin olevan tunnetumpi jenkeissä kuin Lordin. Pitkälti toki tuon hedän ylilyödyn gimmickinsä takia, mutta se että poppoo on tehnyt yri 20-vuotisen uran kertoo jotain myös siitä että musiikki ei voi olla mitäänsanomatonta lätkyttelyrockia(vaikkei myöskään mitään urauurtavaa, saati erityisen hyvää). 20-vuotinen ura, jotain sellasta mihin Lordi ei koskaan kykene, ellei halua torinlaitakapakoissa soitella tulevina vuosina.

Mitä kuuntelet -topicin pojat olivat tarkkoja ja huomasivat Chuckin 40. syntymäpäivän. Ja niin on ilmeisesti tehnyt myös Guitar World -lehti, kun kattavan jutun herrasta julkaisevat. Itse en tässä laivahorkassa kyennyt lukemaan koko juttua, mutta varsin asialliselta raapustukselta vaikutti alun perusteella.
http://www.emptywords.org/GuitarWorld04-2007.htm

Maestro elää ikuisesti.

EDIT: Ja komiasti tuplatkin vielä, olkaatten hyvät.

Olipas kerrassaan upea kirjoitus. Melkein tuli tuossa lopussa tippa linssiin, sen verran koskettavasti kerrottiin Chuckin elämästä, persoonasta, urasta ja viimeisistä hetkistä.

np. Death - Open Casket

"Death is oh so strange
The past no one can change
What you can't predict
Is how long you'll exist..."

RIP.

"Genghis Khan" kirjoitti:

Edelleenkin väitän GWARin olevan tunnetumpi jenkeissä kuin Lordin.

Siellä kyllä melko varmasti. Jos Lordi tekee hommansa hyvin niin sekin saattaa muuttua vielä jonakin päivänä. Hieman se tosin yllättäisi koska heidän hommansa tuntuu kantavuus tuntuu hieman heiveröiseltä. Hirviöt on ihan kiva teema mutta sen musiikinkin pitäisi olla tarttuvaa ja kiinnostavaa että se suosio pysyisi. Lordin kohdalla joskus niin on, useimmiten ei. Tosin ne hyvät biisit ovat sitten todella hyviä, minun mielestäni.

"Genghis Khan" kirjoitti:
Pitkälti toki tuon hedän ylilyödyn gimmickinsä takia, mutta se että poppoo on tehnyt yri 20-vuotisen uran kertoo jotain myös siitä että musiikki ei voi olla mitäänsanomatonta lätkyttelyrockia(vaikkei myöskään mitään urauurtavaa, saati erityisen hyvää). 20-vuotinen ura, jotain sellasta mihin Lordi ei koskaan kykene, ellei halua torinlaitakapakoissa soitella tulevina vuosina.

GWARia en halua tämän enempää kommentoida kun en siitä mitään muuta tiedä kuin miltä he näyttävät. Kyllä tuo uran pituus kuitenkin väkisinkin osoittaa kuitenkin sen että he ovat tehneet jotain oikein. Silti en uskaltaisi mennä tuota sanomaan hirveän tunnetuksi bändiksi ainakaan USA:n ulkopuolella.

Silti en uskaltaisi mennä tuota sanomaan hirveän tunnetuksi bändiksi ainakaan USA:n ulkopuolella.

Ei ehkä muuten kuin metallipiireissä, jossa se on keskiverto nimi.

Tottakai toivon Lordille ja muille suomalaisille menestystä maailmalla, vaikken heidän musiikista juuri välitä. HIMin kultalevy(500K myytyä) Jenkeissä on osoitus että poppoolla on mainiot mahdollisuudet breikata isosti tulevina vuosina.

np. Ismo Alanko Säätiö - Kaikki raitistuu
Kaikki raitistuu, minä en

Peukku ylös.

Astun vieraalle maaperälle kirjoittaessani tähän topiciin, mutta ihan vain sivuhuomautuksena liittyen Lordin tunnettavuuteen Jenkkilässä:

http://www.wwe.com/shows/judgmentday/ex ... zyosbourne

"Jack DiBiase" kirjoitti:
Astun vieraalle maaperälle kirjoittaessani tähän topiciin, mutta ihan vain sivuhuomautuksena liittyen Lordin tunnettavuuteen Jenkkilässä:

http://www.wwe.com/shows/judgmentday/ex ... zyosbourne

Wow Lordi mainittiin WWE:n sivulla.
Lordi is now officially World f'n famous. not. Kyllä tämä ulkomaalaistenkin Lordi puuska menee luultavasti ohi viimeistään parin vuoden kuluessa, saattaahan tietenkin olla että Lore onnistuu pitämään suosionsa. The 69 Eyes taasen on pärjännyt helvetin hyvin Ameriikan mantereella ja tulee pärjäämään jatkossakin.

"Kratos" kirjoitti:

"Jack DiBiase" kirjoitti:
Astun vieraalle maaperälle kirjoittaessani tähän topiciin, mutta ihan vain sivuhuomautuksena liittyen Lordin tunnettavuuteen Jenkkilässä:

http://www.wwe.com/shows/judgmentday/ex ... zyosbourne

Wow Lordi mainittiin WWE:n sivulla.
Lordi is now officially World f'n famous. not. Kyllä tämä ulkomaalaistenkin Lordi puuska menee luultavasti ohi viimeistään parin vuoden kuluessa, saattaahan tietenkin olla että Lore onnistuu pitämään suosionsa. The 69 Eyes taasen on pärjännyt h**vetin hyvin Ameriikan mantereella ja tulee pärjäämään jatkossakin.

Mutta HIM on pärjännyt edelleen parhaiten, eikös Him ole vieläkin ainoa, joka on myynyt kultaa Yhdysvalloissa?

On Jenkeissä myynyt kultaa moni muukin, HIM on vain ainoa Suomalainen bändi joka on siihen kyennyt Amerikassa.

>_>

"Gukumatz" kirjoitti:
On Jenkeissä myynyt kultaa moni muukin, HIM on vain ainoa Suomalainen bändi joka on siihen kyennyt.

>_>

Oliko pakko?

Kuinkas monta bändiä muuten on amerikassa myynyt timantin?

"Velocity" kirjoitti:

"Gukumatz" kirjoitti:
On Jenkeissä myynyt kultaa moni muukin, HIM on vain ainoa Suomalainen bändi joka on siihen kyennyt.

>_>

Oliko pakko?

Kuinkas monta bändiä muuten on amerikassa myynyt timantin?

Muutamia. Metallica nyt tuli ekana mieleen.

"Velocity" kirjoitti:
Kuinkas monta bändiä muuten on amerikassa myynyt timantin?

En nyt bändeistä tiedä, mutta aika moni kauppias varmaan

"Kameli" kirjoitti:

"Velocity" kirjoitti:
Kuinkas monta bändiä muuten on amerikassa myynyt timantin?

En nyt bändeistä tiedä, mutta aika moni kauppias varmaan

Oliko taas pakko?

Mikä ihmeen pilkunnussimis(Dare to correct me.)-aihe tämäkin on?

Mutta, asiaan.
Wikipedia ainakin kertoo, että viimeisin tupla platinaa eli timantin myynyt levy, on Led Zeppelinin IV(vuodelta 1979)

^Timanttilevy on 10-kertaista platinaa. Eli jenkeissä 10 miljoonaa myytyä levyä.
Uskaltaisin väittää kasarilla useammankin artistin myyneen tuon verran. 90-luvulla grunge-bändit ja metallicat myös.

Joten tuo Zeppelin-juttu ei pidä paikkaansa

Siirrän tämän Nile-jutun tänne.

"Mahti Ankka" kirjoitti:
Noh, kaikki Nileä kuunnelleet tietävät kuinka täydellisesti Kollias sopii yhtyeeseen. Ja nyt ei saa tulla ennakkoluuloja, Nile EI ole pelkkää päätöntä mättöä, se on yksi syvällisimmistä ja tunnelmallisimmista death metal yhtyestä tänä päivänä. Mutta siitä tosiaan lisää sitten arvostelujen tiimoilta.

Joo, ehkä olen huono sanomaan kun en ole bändiin kovin edes tutustunut, mutta en kyllä jaksakaan tutustua, hieman yli menee bändin kohkaaminen. Death metal menee kyllä, ei siinä mitään, mutta edellyttäen että kamassa on jotain järkeä. Laulaja kuulostaa sonnilta jonka ahteriin ollaan työntämässä pitkää parrua, rummut pelkkää blast beattia ja kitarat epämelodista sekamelskaa. Sama juttu esim. jonkun Cannibal Corpsen kanssa. Ei vaan pysty, liian hapokasta.

Niin joo, mainostetaan nyt vielä kerran. Uutta musiikkia tarjolla taas kerran, täältä.

Tosiaan Nilen tyylinen grindaava death metal tuppaa olemaan suurimmalle osalle liian sekaista toimiakseen.
Kuitenkin, tässä pätee sama kuin monessa muussakin, eli ajan kanssa yhtyeen tyylistä oppi pitämään ja musiikin sisäistämään. Päällisin puolin bändin meno vaikuttaa juurikin kohkaukselta, mutta pinnan alta on löydettävissä paljon hienoa nyansseja.
Sama juttu pätee myös Suffocationin ja Corpsen kaltaisiin vaikeisiin death metal -bändeihin.

Tuo kolmikko kuitenkin tekee musiikkiaan biisien ehdoilla, eikä sorru rumpupornon tapaiseen urheilemiseen niin kuin liian moni nykypäivän death-pumpuista.

Täysin samaa mieltä Khanin kanssa. Oman kokemuksen syvä rintaääni puhuu täällä nyt. Itse nimittäin Nileen tutustuessani en oikein kyennyt millään sulattelemaan sitä massiivista päällekäyntiä, mutta pikkuhiljaa levyjä kuunnellessa yhtyeen loistokkuus on alkanut hahmottumaan. Siinä missä yhtye kuulosti aluksi ylinopealta ja järjettömältä mätöltä, niin nykyään Nilen kuuntelu on käsittämättömän uniikkia kokemusta, jossa on monipuolisuutta, tyylitajuisuutta, ja uskomattoman hienolla tavalla hyödyksi käytettyä teknistä osaamista. Ja ne egypti äänimaailmat ovat ihan oma lukunsa siinä kokonaisuudessa.

Buhah, eihän mulla jää niihin arvosteluihin enää mitään sanottavaa, täytynee hillitä itsensä. Vaikeaa musiikkiahan se on, siitä ei mihinkään pääse.

EDIT. Ainiin ja Kurre, pitää tuo kappale piakoin kuunnella, mielipidettä esittelen sitten.

Noniin, musiikkihomot hereille(etenkin Khan).
Ajattelin alkaa kuuntelemaan Megadethiä, mikä on helposti sisäistettävä albumi?

Helposti sisäistettävin lienee jompikumpi kaksikosta Countdown to Extinction - Youthanasia.
Parhaimmat albumit löytyvät sitä vastoin kolmikosta Peace Sells - So Far, So Good - Rust in Peace.
Myös debyytti on mainio, mutta on kaiketi liian rosoinen aloituslevyksi.

Itse suosittelisin Riskiä aloituslevyksi. Jostain ihme syystä aina suositellaan sitä parasta levyä, jonka kuunteleminen ensimmäisenä luo tietyn stantardin, joka tekee kaikista muista levyistä pettymyksen.

Tosin So far So good on myös hyvä levy Megadethin kuuntelun alotukseen koska siinä on Megadethiä monimuotoisimmillaan. Tietenkin kun niitä kaikkia on kuunnellut rittävästi, jää mieleen muutama loistava levy ja jatkuvan kuuntelun alle vain Killing is my business

Youthanasiaa suosittelisin itse. Tosin olet ilmeisesti Velo jo aloittanut Countdownista, mutta eipä tuo mitään, hyvä aloituslevy sekin. Rust In Peace/Peace Sells on sitä parasta ´Dethia, Countdown/Youthanasia/The System Has Failed/So Far So Good sitä keskitasoa parempaa, Cryptic Writings/World Needs A Hero/Killing Is My Business sitä hyvää ja Risk sitä heikointa (vaikka itse siitä yllättävän paljon pidänkin). IMO.

Ja tietenkin juuri julkaistu United Abominations, tänään tuli luukusta sisään. Ensikuuntelu pian käyntiin, tätä on kauan odotettu.

Siis juuri kuuntelin tuon Countdown to Extinctionin loppuun. Aivan hiton hyvä levy. Hyvää taukoa sellaisesta progehuorauksesta. Hyvät kitarat ja rummut, samoin kuin Mustainen laulukin.

Ehdottomasti paras kappale yhden kokokuuntelukerran jälkeen on Countdown to Extinction. Aivan loistavaa.

Lisää tätä. Seuraava torrentti jonka lataan, on tyyliin: "Megadeth - Complete discography".

Noniin, se on mahtavaa että maittoi. Ja tulee maittamaan lisää, sen voin taata. Rust In Peace mitä luultavimmin repii sinulta pään irti, henk. koht. thrash albumi numero yksi, ja kärkipäässä myös kaikkien aikojen metallilevyissä. Nojoo, on ehkä kiistanalaista onko RIP thrashia vai speedia, muta ei tartuta lillukanvarsiin.

Se aggren taso ja ne riffimyrskyt joita RIP tarjoilee, täyttävät helposti thrashin kriteerit.
Muut eivät niinkään, edes aloituskolmikko. Peace Sells ehkä bändin uran täysiverisintä speediä.

"Genghis Khan" kirjoitti:
Muut eivät niinkään, edes aloituskolmikko. Peace Sells ehkä bändin uran täysiverisintä speediä.

Niinhän se heavy metalin tärkein laki menee: Genren luojat ei sovi luomansa genren sisään.

Sinänsä ei edes ole olennaista onko kyseessä näennäisgenre (ns. alagenre) vai hevi yleensä. Melko harva nykyään tunnustaa Led Zeppeliniä ja Deep Purplea heviksi. Black Sabbath jotenkin ihmeesti vältti tuota ylitiedostavuuden turmiota.

Niinhän se heavy metalin tärkein laki menee: Genren luojat ei sovi luomansa genren sisään.

Jos tässä aletaan pilkkuja nussimaan, niin usein Metallica, Megadeth ja Anthrax lasketaan nimenomaan speedmetallin luojiksi. Slayer ja Kreator aggressiivisemmalla otteella toivat sen räkäisyyden, joka thrashiin kuuluu. Tosin samaa seuraa nuo periaatteessa ovat, speed ehkä enemmän melodia -kuin riffipainoitteista.

Melko harva nykyään tunnustaa Led Zeppeliniä ja Deep Purplea heviksi. Black Sabbath jotenkin ihmeesti vältti tuota ylitiedostavuuden turmiota.

Led Zeppelin on omissa kirjoissani liian monipuolista että sitä voisi heavyksi laskea. Kaiken maailman folk-vaikutteet kuitenkin bändillä oli aika ajoin messissä.
Deep Purplen In Rock -levy on kyllä mielestäni myös puhdasverinen vanhan koulun heavy metal -levy("pappahevi"), kuitenkin Coverdalen tullessa mikkiin nuo raskaat juuret saivat pitkälti väistyä soul -ja funk-vaikutteiden tieltä.
Ja Black Sabbath on säilyttänyt asemansa koska ne Iommin riffit ovat RASKAITA. Ehkä raskaimpia ikinä. Sellaista doom-meininkiä -ja säröä, että suurin osa nykypäivän doom-metallibändeistä jää yhä helposti jalkoihin.

Mutta onhan tälläiset keskustelut varsin turhaa läpsyttelyä, vaikka hauskoja ovatkin. En sitä kiellä.

"Genghis Khan" kirjoitti:
Jos tässä aletaan pilkkuja nussimaan, niin usein Metallica, Megadeth ja Anthrax lasketaan nimenomaan speedmetallin luojiksi.

Ehkä usein, ja varsinkin Suomessa varmastikin näin tehdään (Suomessa kun hevikäsitteet heittää häränpyllyä muun maailman kanssa, esimerkkinä Heavy Metal termi, joka muualla on kaikkea heviä tarkoittava, kun Suomessa se luokitellaan metallin ala-lajiksi). Useimmiten kuitenkin, huomattavalla ylivoimalla nuo kolme ovat nimenomaan niitä thrash-liikkeen aloittajia, kun speed metal oli jo vanha juttu 70-luvulta. Mutta tottapuhuen niin Metallica, Megadeth, Anthrax, Slayer tai Kreatorkaan eivät luoneet oikeastaan mitään uutta. Neljä ensimmäistä nyt sattuivat käytännössä istuttamaan hevin Amerikkaan, ja niille sitten väkisin keksittiin oma genrensä. Itseasiassa näin toimii valtaosa hevin ala-genreistä.

Mutta onhan tälläiset keskustelut varsin turhaa läpsyttelyä, vaikka hauskoja ovatkin.

Niin, itseasiassa tuo koskee musiikki keskusteluja yleensä.

Mutta tottapuhuen niin Metallica, Megadeth, Anthrax, Slayer tai Kreatorkaan eivät luoneet oikeastaan mitään uutta. Neljä ensimmäistä nyt sattuivat käytännössä istuttamaan hevin Amerikkaan, ja niille sitten väkisin keksittiin oma genrensä. Itseasiassa näin toimii valtaosa hevin ala-genreistä.

Joo, eihän uutta ollu luotu sen jälkeen, kun joku luolamies historian alkuhämärissä hakkasi tappamansa kaverin sääriluita yhteen, ulisten samaan tahtiin.

Alkaa taas ikävästi kyntämään samoissa vesissä kuin taannoinen Metallica-keskustelu. Siitäkin huolimatta totean, että ehkä he eivät mitään uutta luoneetkaan, mutta kehittivät vanhaa.

Ja mitä genreihin tulee niin, kyllähän ne aina perustuu vankasti siihen mitä aineksia musiikissa on. Norjan blackmetal on blackmetallia, koska se on tyyliltään sitä, ei vain siksi että ne bändit sattuivat olemaan metallin "istuttajia" turskamaahan.

"Genghis Khan" kirjoitti:
Ja mitä genreihin tulee niin, kyllähän ne aina perustuu vankasti siihen mitä aineksia musiikissa on.

Melko sinisilmäistä. Itseasiassa huomattavasti suurempina tekijöinä on musiikin konteksti. Sillä että AC/DC:n heviydestä väitellään siellä täällä, tai että Guns'n Rosesia ei pidetä hevibändinä, ei ole mitään tekemistä musiikin kanssa. Näin esimerkkinä siis, eikä nyt edes olla alagenreissä vielä. Alagenrejen sisältä löytyy käytännössä aina huomattavasti merkittävämpiä musiikillisia eroja kuin mitä käytetään genrejen erottamiseen.

Jospa sinä Hyrkanos kertoisit puolestasi miksi pidät Gunnareita tai AC/DC:tä metallina, niin saataisiin tähän hommaan jotain eloa.

Itse en laske noista 70-luvun suurista nimistä kuin Sabbathin, Purplen ja Priestin metalliksi. Ja Purplenkin sillä varauksella, että huomioon otetaan pelkästään In Rock -levy.
Zeppelinit ja ACDC:t menevät aika pitkälti samaan kastiin alkuaikojen Rushin, Aerosmithin ja Blue Öyster Cultin kaltaisten rockbändien kanssa. Toki noilla oli se tietty raskas särmä musiikissaan, mikä erotti heidät edeltäjistään, mutta metallia ne eivät kyllä olleet kuin ehkä satunnaisina hetkinä.

AC/DC:n puolesta en paljon muuta voi sanoa kuin sen, että AC/DC on omalta osaltaan määrittänyt heviä melkoisesti. Toisaalta, se ei ole rokkia (ei oikeasti ole) eikä punkkikaan. Guns'n Rosesin musiikki taas perinteistä heviä puhtaimmillaan (ainakin aikaansa nähden puhtaimmillaan). Tekivät tosin sen virheen että olivat innovatiivisia, ja hevasivat apinoimatta Judas Priestiä.

AC/DC:n puolesta en paljon muuta voi sanoa kuin sen, että AC/DC on omalta osaltaan määrittänyt heviä melkoisesti.

Se, että on "määrittänyt heviä" ei tee siitä itsestään automaattisesti metallia.

Guns'n Rosesin musiikki taas perinteistä heviä puhtaimmillaan (ainakin aikaansa nähden puhtaimmillaan).

80-luvun lopultua tulee nopeasti mieleen esim. Dio ja Martin-eran Sabbath, tuo kaksikko soitti paljon enemmän perinteisen metallin arvoja kunnioittavaa musiikkia. Tuohon voi lisätä vielä liudan brittimetallin uuden sukupolven bändejä, jotka olivat jättäneet taakseen alku-uransa punkimman ilmaisun. Jopa Maiden, joka oli jo tuolloin omissa sfääreissään ja tyyleissään, ilmensi perinteistä heavy metallia enemmän kuin Gunnarit.
Päinvastoin, Guns 'N' Roses oli 80-luvun lopulla aika syvällä tuossa LA:n hiuslakka-meiningissä. Hemmetti, katso jätkien imagoa, eritoten Axlia, siitä on metallisuus pirun kaukana. Musiikissa heidät erotti tuon ajan mötiköistä ja poisoneista se, että heillä oli tosiaan zeppelinmaista rokkisärmää, mutta metallia se ei ollut missään nimessä.
Ja vanhaan keskusteluumme viitaten, jos puhutaan mammuttitautia sairastavista yhtyeistä, niin Gunnarit kaatui 90-luvulla siihen kaikkineen mahtiorkesteripowerballadeineen.

Tekivät tosin sen virheen että olivat innovatiivisia, ja hevasivat apinoimatta Judas Priestiä.

ja parq.

Itsekään en kyllä koskaan ole pitänyt Gunnareita tai AC/DC:tä minkäälaisina kovin metallisina bändeinä. Gunnarit olivat lähinnä tätä glam-meininkiä ja AC/DC melko rehellistä hard rockia. 70-luvun hevistelyjen kanssa olen lähinnä samoilla urilla kuin Khan, tosin Uriah Heepinkin kama taisi olla melko heviä ainakin osittain.

Ja edelleenkin ihmetteln Hyrkanoksen asennetta lähes kaikkiin Judas Priestin tai Venomin jälkeen tulleisiin bändeihin, ja pitää yleisenä faktana sitä että nämä bändit apinoisivat Priestiä tai Venomia.

Mutta tottapuhuen niin Metallica, Megadeth, Anthrax, Slayer tai Kreatorkaan eivät luoneet oikeastaan mitään uutta. Neljä ensimmäistä nyt sattuivat käytännössä istuttamaan hevin Amerikkaan, ja niille sitten väkisin keksittiin oma genrensä. Itseasiassa näin toimii valtaosa hevin ala-genreistä.

Joo, tästä ollaan jo puhuttu, mutta vastataan nyt vielä itsekin. Millä tavalla nuo bändit eivät olisi luoneet jotain uutta? No joo, Motörhead ja Venom taisivat olla niitä ensimmäisiä kaahaajia, mutta bändit jotka sitä perinnettä rapakon takana jatkoivat tekivät meiningistä monin kerroin aggressivisempaa ja raaempaa. Olisi kiva kuulla tälle väitteelle kunnon perustelut, yleensä tunnut vain latelevan noita juttujasi yksiulotteisesti, niitä sen enempää perustelematta.

"Kumiorava" kirjoitti:
Ja edelleenkin ihmetteln Hyrkanoksen asennetta lähes kaikkiin Judas Priestin tai Venomin jälkeen tulleisiin bändeihin, ja pitää yleisenä faktana sitä että nämä bändit apinoisivat Priestiä tai Venomia.

Miten niin lähes kaikkiin? Venomin apinointi on jäänyt myöhemmin melko vähälle, ja oli lähinnä perustana jenkkihevin syntyyn (poikkeuksena tietenkin Power Metal, joka alkoi lähinnä jenkkijuttuna). Mutta Judas Priestin kohdalla asia on toinen. Kovin vaikeaa on ollut hevareille päästä Judas Priestistä etääntymään, ja lähinnä Priestin linjaa jatketaan vähän kaikessa (Nu, turskahevi ja kaikenmaailman roskalajikkeet pääsee sentään vähän jonnekin päin siitä). Edistymistä ei ole se että lauletaan aina vähän kovempaa (vielä äänen antaessa periksi) tai soittaessa nopeammin ym ym.

Millä tavalla nuo bändit eivät olisi luoneet jotain uutta? No joo, Motörhead ja Venom taisivat olla niitä ensimmäisiä kaahaajia

Speedi on vanhempi juttu kuin Motörhead. Itseasiassa se on lähes yhtä vanhaa kuin hevi itsessään. uuden tekemistä ei ole se, että kasvatetaan vanhaa. Se että tehdään samoja juttuja vielä vähän nopeammalla temmolla ja "raaemmalla" meiningillä, ei ole uuden tekemistä, eikä oikeastaan edes vanhan kehittämistä. Esimerkki muualta: 3d kiihdyttimet olivat 90-luvun puolivälissä innovatiivinen uusi keksintö. Vähän tehokkaampi 3d kiihdytin ei ollut mitään uutta, ei edes varsinaisesti kehitystä, vaan täysin looginen osa jatkumoa.

Mielenkiintoista, että kukaan ei ole vielä maininnut mitään Nightwishin uudesta laulajasta. No, avataan tämäkin keskustelu, vaikkei se minua kyllä erityisemmin kiinnosta - mutta arvatenkin teitä muita kiinnostaa enemmän.

Eli - kappaleesta Eva löytyy nyt pätkä tästä.

Jaa-a, mitähän sanoisi... Kuulosti kyllä hyvin mitäänsanomattomalta Within Temptation-popilta. Tämän uuden laulajan nimi on Anette Olzon, jonka tiedot löytyvät Nightwishin sivuilta. Ja näin ensivaikutelmalta täydellisen steriili, hajuton ja mauton. Hänessä ei näytä olevan mitään mitä Tarja Turusella ei olisi - ei ainakaan ääntä. Juuri tuo perusnätti synkistelevä Hanna Pakarinen -look, jota ikään kuin ei oltaisi jo tähän mennessä kierrätetty noin sata kertaa. Kyllä se taitaa valitettavasti olla niin että Nightwshin taru loppui siihen kun Tarja lähti, sillä ainakin tuon ääninäytteen ja hyvin mitäänsanomattoman laulajan perusteella ollaan menossa aika rankasti metsään...

No, kyllähän tuo uusi levy tuo myymään paljon, mutta en sitten tiedä sen jälkeen...

Perhana, jos tuo sample olisi ilman mitään infoja annettu, olisin vaikka voinut lyödä vetoa että tuo oli Sharon den Adel, joka siis on Within Temptationin laulaja.

Kyllä se taitaa valitettavasti olla niin että Nightwshin taru loppui siihen kun Tarja lähti

Ei lähtenyt, vaan sai lähdöt.

"Kumiorava" kirjoitti:
Eli - kappaleesta Eva löytyy nyt pätkä tästä.

Ja mininova.org:sta löytyy koko kappale. Eipä tosiaan mikään erikoinen laulaja. Ääni melko perus nykypäivän tusinalaulajan ääni ja itse kappalekin aika vaisu slovari.

No eipä se Tarjakaan mikään sateentekijä ollut vokaaliosastolla. Ihan liian ooppera mun makuuni. Tota uutta kappaletta en ole kuullut, sattuneesta syystä, mutta nätimpi tuo tapaus ainakin on.
Tarjan outo exoskeleton-look sai aina selkänpiin karmimaan.

"Genghis Khan" kirjoitti:
No eipä se Tarjakaan mikään sateentekijä ollut vokaaliosastolla. Ihan liian ooppera mun makuuni.

Saattaa olla, mutta hän toi musabisnekseen jotain uutta. Nightwishin lyödessä läpi naislaulajia mainstream hevibändeissä ei vielä juurikaan ollut eikä varsinkaan oopperalaulajia.

Turusessa ei ärsyttänyt minua varsinaisesti mikään muu kuin englanti. Esim. sana "Fear", joka lausutaan "Fiö". Turunen lauloi sen "Fiörrrrrrrrrrrrrr(sellanen hassu ärrä)". En kestänyt sitä paljonkaan, ja se ärsytti minua monessa biisissä. Ja Tarja oli aina liian oopperamainen, siinä tuon nykyisen ja Tarjan välimaastossa olisi ihannelaulaja Nightwishille.

Itsellä ei pahemmin koskaan ole ollut mitään Turusta vastaan. Uudemmissa levyissä on vain turhaa hienostelua, alkuaikojen tuotanto vie uutta 100-0.

"Velocity" kirjoitti:
Turusessa ei ärsyttänyt minua varsinaisesti mikään muu kuin englanti. Esim. sana "Fear", joka lausutaan "Fiö". Turunen lauloi sen "Fiörrrrrrrrrrrrrr(sellanen hassu ärrä)". En kestänyt sitä paljonkaan, ja se ärsytti minua monessa biisissä. Ja Tarja oli aina liian oopperamainen, siinä tuon nykyisen ja Tarjan välimaastossa olisi ihannelaulaja Nightwishille.

Muistelematta legendaarista Wishmasterin Misheard lyricsiä.

Joo, kyllä se kotimainen olisi ollut parempi.

Saadaankohaan ikinä selvyyttä mitä se Turunen touhusi kun sai potkut?

"Merovingi" kirjoitti:
Saadaankohaan ikinä selvyyttä mitä se Turunen touhusi kun sai potkut?

Virallisesti ainakin, hänen surkea työmoraalinsa ei vain ollut muun yhtyeen mieleen ja hänet päätettiin potkia pihalle.

Ozzy Osbournen uusi biisi "I Don't Wanna Stop" on aika mahtava biisi muuten.