Foorumiarkisto

← Muu keskustelu

Musiikkimakunne???

"Bushmeister" kirjoitti:
"Facha" kirjoitti:
Oikeastaan onko Metallicalla yhtään ihan paskaa biisiä.


One. Ei nyt sentaan anttituisku-tason p**ka, mutta kuitenkin taysin ylihypetetty torttu siella poksyjen pohjalla. Edes Korn ei saa tuota kuulostamaan hyvalta.


Itse kyllä listaisin Onen yhdeksi kaikkien aikojen parhaista biiseistä. Hei ei nyt aleta vertaamaan Kornia ja Metallicaa keskenään. Aivan eritasoiset yhtyeet, vaikka onhan se niinkin, että musiikki mausta ei voi kiistellä tai ei ainakaan pitäisi kiistellä, mutta näinhän se vain on. Korn ja One. Ei kuulosta hyvältä.

Anthrax on kyllä tehnyt aika hyviä kopiota Metallican biiseistä aikoinaan. Esim. Phantom Lord ja Sad But True.
^ Anthrax sattuu olemaan kovempi kuin Metallica joten en ihmettele. Keskiarvona Anthrax on myös huomattavasti taidokkaampi bändi kuin metallica. Mutta sillähän tas ei ole kauheasti väliä. Asenne ratkaisee
Itse tykkään Anthraxin vähän aiemmasta tuotannosta. Se on loistavaa kuunneltavaa. Among The Living, Indians... etc.

Mutta eikös Anthrax muuttanut jonkin verran tyyliään myöhemmin? Nimittäin minä ainakin pidän hivenen parempana Anthraxin vanhempaa tuotantoa
"Lappis" kirjoitti:

Siinä muutama ihan musiikillinen fakta, mikä puoltaa Onen paikkaa metallin historiassa. Ymmärrän, että tämä uusi sukupolvi, joka kuuntelee omasta mielestään rankkaa musiikkia ( A'la Korn, Bizkit, Shitknot Etc.), eivät tiedä hevonpersettä oikeasta metallimusiikista. Mutta jos tuolla tavalla hyökätään yhteen metallimusiikin kaikkien aikojen biisin kimppuun, kulmakiveen, ilman mitään perusteluja, ollaan vahvasti hakoteillä.


Hoho, sanoo mies joka on ehka juuri ja juuri sen maagisen taysi-ikaisyyden saavuttanut, jos on saavuttanut. Kannattaa todellakin yhden viestin ansiosta hyokata musiikkimakuani vastaan. "Oikeasta" metallimusiikista? On olemassa paljon "metallimpaa" musiikkia kuin Metallica, sad but true. Ja mita tulee noihin perusteluihin, miksi helvetissa ihmiset aina jaksavat toitottaa siita kuinka se ja se soolo on taas niin helvetin hieno? Soolot ovat pelkkaa turhaa egokikkelin kasvatusta, jota jokainen "tosimuusikko" sitten ihailee kuola poskelle roiskuen. Homojen hommaa, sanon ma. Ja herra on varmaankin Kornilta tosiaan kuullut ne kaksi uusinta hittibiisia, ainakin savysta paatellen. Ei se Metallicankaan laulaja huippu ole.
Hoho, sanoo mies joka on ehka juuri ja juuri sen maagisen taysi-ikaisyyden saavuttanut


27 vuotta

On olemassa paljon "metallimpaa" musiikkia kuin Metallica, sad but true.

Metallia vuodesta -88 kuunnelleena ja suurena Deathmetal-fanina luulisin tietäväni tämän. Mikä on pointti? Tarkoitin lähinnä Metallican jätkien alkuaikojen asennetta ja sitä vaikutusta, mikä Esim. Killä'Em Allilla ja Ride The Lightningillä on heavyn kehitykseen. Sellaista asennetta, mikä Metallican poppoolla alkuaikoina oli, ei ole nykyään muualla kuin UG-piireissä. Sad but true.

miksi helvetissa ihmiset aina jaksavat toitottaa siita kuinka se ja se soolo on taas niin helvetin hieno?


Kitaristi ja biisintekijä vuodesta -91. Ehkä se selittää kiinnostukseni instrumenttiin ja sooloihin.

Soolot ovat pelkkaa turhaa egokikkelin kasvatusta, jota jokainen "tosimuusikko" sitten ihailee kuola poskelle roiskuen


Heavyssa soolot ovat oleellinen osa kokonaisuutta. Jos ei miellytä, miksi edes heavya kuuntelet? Antti Tuiskulta löytynee biisejä, joissa ei ole tätä Egokasvatusta mukana. Miten esim. Slayerin soolot ovat egon kasvatusta?

Homojen hommaa, sanon ma.


Kuten sanoin, olet väärässä genressä. Kyllä en ensimmäisenä sanoisi Kerry Kingille hänet tavatessani, että " olet hinaaja, koska soitat sooloja!". Kyllä heavymetal taitaa edelleenkin olla pääsääntöisesti raavaiden miesten toimintaa, ei homoseksuaalien. Vaikka jokunen niitäkin tästä genrestä löytyy. So? Kärsitkö homofobiasta?

herra on varmaankin Kornilta tosiaan kuullut ne kaksi uusinta hittibiisia


Joka levy on kyllä kuunneltu alusta loppuun. Pomppukuraa.
Metallilla ei ole tämän bändin kanssa mitään tekemistä.

savysta paatellen


Perusteeton, typerä dissaus saa sappeni aina kiehumaan. Varsinkin, jos haukutaan Tallicaa ja kehutaan Kornia. Ei voisi enempää ristiriitaisemmaksi asia mennä.


Ei se Metallicankaan laulaja huippu ole.


Huimasti kehittynyt alkuajoista. Ja Mr. Hetfield on ehkä eniten aliarvostettu laulaja, mitä heavysta löytyy. Toinen lienee Dave Mustaine. Paksu, miehinen ääni, mikä menee myös korkealle tarvittaessa. kokeile laulaa vaikka Nothing else Matters mukana. Voi käsitys Hetfieldin taidoista muuttua.
Kantani metallicaan (ei ansaitse isoa alkukirjainta) olen kertonut muualla. Musiikillisesti minulla ei ole mitään heitä vastaan. Ainakaan ns. Black Albumiin asti. Sittemmin ovat päässeet siihen erittäin pieneen ryhmään, jota boikotoin.

Kornia haluaisin kuitenkin kommentoida... Mielestäni Kornia ja Metallicaa ei pitäisi verrata. Vaikka tyyli ehkä näennäisesti on sama, niin loppujen lopuksi yhtäläisyydet ovat hyvin vähäiset. Metallica käsittelee mahtipontisia aiheita, Kornin koko tuotanto perustuu enemmän tai vähemmän Davisin henkilökohtaisiin ongelmiin ja angsteihin.

Ja osittain juuri tuo vetoaa minuun. Davis kuulostaa uskomattoman aidolta ja se tuo syvyyttä musiikkiin. Oli se sitten aitoa tai ei ja oli se sitten Nu Metallia tai ei. Muuten kyseinen genre ei ole juuri minua varten... Deftonesista pidän välillä ja välillä en. Kornilla on kyllä muutenkin joskus sopivaa aggressiota, kuten esim. Right Now, mikä myös vetoaa minuun joskus.


Np. Placebo - Special Needs
^ Jos ajatellaan näitä kuuluisia Load- ja ReLoad-levyjä hetkinen...

Levyissä itsessään ei ole mielestäni juurikaan mitään vikaa, vallan kelpoa heavyrockia kaksi levyllistä. Ainoa levyjen raskas painolasti on se, että kannessa lukee Metallica. Oma historia on taakka tässä tapauksessa.

Loppupeleissä Esim. ReLoad on raskainta kamaa, mitä Metallica on koskaan tehnyt. Hidastempoista ja paksua. Hyvä esimerkki vaikkapa Devil's Dance-biisi
Äläkää te pojat tapelko, kuunnelkaa räppiä.
Yeah, eivätkö Tupacin ja Biggien kuolemat riitä?
Öäh, rap is crap eikä se siitä muuksi muutu. Tiedetään, vanha juttu, mutta pitää silti kutinsa.
"Lappis" kirjoitti:
27 vuotta


Sanotaanko etta olisin odottanut siina tapauksessa kypsempaa vastausta (kypsempaa ja kypsempaa, allekirjoittaneen on tod. hyva puhua). Pahoittelen huonoa ikaan liittyvaa herjaa.

Metallia vuodesta -88 kuunnelleena ja suurena Deathmetal-fanina luulisin tietäväni tämän. Mikä on pointti? Tarkoitin lähinnä Metallican jätkien alkuaikojen asennetta ja sitä vaikutusta, mikä Esim. Killä'Em Allilla ja Ride The Lightningillä on heavyn kehitykseen. Sellaista asennetta, mikä Metallican poppoolla alkuaikoina oli, ei ole nykyään muualla kuin UG-piireissä. Sad but true.


Ehka siksi etta Metallica oli itsekkin tuolloin "UG"? Uskoisin etta sita peraankuulutettua asennetta loytyy kylla ihan nykyaankin, ainakin omasta mielestani loytyy bandeja joilla sita on. Muuallakin kuin "UG"-piireissa (tosin, kasityksemme undergroundista voi olla erilainen)

Kitaristi ja biisintekijä vuodesta -91. Ehkä se selittää kiinnostukseni instrumenttiin ja sooloihin.


Kylla selittaa. Itse en varmaan tule koskaan nakemaan sooloissa mitaan hienoa. Pidan mieluummin siita etta biisi on tiivis paketti, jota ei katkota muuten siita poikkeavilla elementeilla.

Heavyssa soolot ovat oleellinen osa kokonaisuutta. Jos ei miellytä, miksi edes heavya kuuntelet? Antti Tuiskulta löytynee biisejä, joissa ei ole tätä Egokasvatusta mukana. Miten esim. Slayerin soolot ovat egon kasvatusta?


Ehka heavya oleellinen osa, ei kuitenkaan niita bandeja joita yleisesti ottaen kuuntelen. Oma henkilokohtainen mielipiteeni asiaan on se, etta sooloilu on vain omilla soittotaidoilla rehvastelua, ja vie itse biisista pois.

Kuten sanoin, olet väärässä genressä. Kyllä en ensimmäisenä sanoisi Kerry Kingille hänet tavatessani, että " olet hinaaja, koska soitat sooloja!". Kyllä heavymetal taitaa edelleenkin olla pääsääntöisesti raavaiden miesten toimintaa, ei homoseksuaalien. Vaikka jokunen niitäkin tästä genrestä löytyy. So? Kärsitkö homofobiasta?


Joh, ja tassa toinen heitto joka olisi pitanyt jattaa valiin. Kantani sooloiluun on selitetty ylla, pahoittelen typeraa valintaa. Ja kirjoihin laitettakoon, en ole millaan tavalla homovastainen. Nuorisokulttuurin homo-sanan kaytto solvauksena on vain tarttunut.

Joka levy on kyllä kuunneltu alusta loppuun. Pomppukuraa.
Metallilla ei ole tämän bändin kanssa mitään tekemistä.


Sitten on meilla korvissa eroa, tai kyseessa on Kasarisyndrooma, ts. mika tahansa 80-luvun/valitun bandin alkuaikojen jalkeen tullut musakki on taytta "kuraa".

Perusteeton, typerä dissaus saa sappeni aina kiehumaan. Varsinkin, jos haukutaan Tallicaa ja kehutaan Kornia. Ei voisi enempää ristiriitaisemmaksi asia mennä.


En edes Metallicaa solvannut, vaan biisia One, joka on mielestani kammottavan ylihypetetty. Kysymys oli muotoa "Onko Metallicalla huonoja biiseja?", johon vastasin omalla mielipiteellani mainitsemalla sen ainoan jota en sieda kuunnella. Jos olisin sanonut "Koko helvetin tuotanto", olisi kyseessa ollut dissaus bandia kohtaan. Ja kylla, kehuin Kornia koska he mielestani ovat kehun arvoisia.

Huimasti kehittynyt alkuajoista. Ja Mr. Hetfield on ehkä eniten aliarvostettu laulaja, mitä heavysta löytyy. Toinen lienee Dave Mustaine. Paksu, miehinen ääni, mikä menee myös korkealle tarvittaessa. kokeile laulaa vaikka Nothing else Matters mukana. Voi käsitys Hetfieldin taidoista muuttua.


Vastaavasti sita voi kokeilla laulaa Freak On A Leashin mukana. Toisaalta, tuo toivotus on turha, koska tiedan vallan mainiosti etten ole laulaja, en edes lahella sellaisen irvikuvaakaan. Hetfield ei ole huono, mutta mina en hanta huipuksi rankkaisi. Tiedan (tai kuvittelen tietavani) parempiakin laulajia, kuten System Of A Downin Serj Tankian.
Näihin vääntöihin lienee hyvä lopettaa. Kiitos hyvistä vastauksista.
Muut, jatkakaa.
He hei. Minä onnistuin viesteilläni aiheuttamaan sodan tai ainakin sen alkutekijän. Nyt pitäisi kyllä iskee vähän hymiötä, mutta jätänpä tällä kertaa väliin. En kyllä tarkoita tällä, että haluisin paljon sanasotaa, mutta ne ovat aina mielenkiintoista luettavaa ja oikeastaanhan tuo oli loistavinta keskustelua pariin viikkoon minun mielestäni.
Ite kuuntelen räppiä ja hiphoppia. Artisteista ja yhtyeistä mainitakseni:

esim.
G-Unit
Lloyd Banks

suomalaisista:

esim.
Skandaali
RdN(ei kokonaan suomalainen mutta kuitenki)
"BluntRolla" kirjoitti:

Skandaali

Skandaalista tulikin mieleeni, että kuunnelkaas niitä sanoituksia.. en tiedä, onko herra Skandaali itse niistä vastuussa, mutta jos on, niin haluaisin kysyä häneltä että kuka v*ttu hän luulee oikein olevansa?
"Natumania" kirjoitti:
"BluntRolla" kirjoitti:

Skandaali

Skandaalista tulikin mieleeni, että kuunnelkaas niitä sanoituksia.. en tiedä, onko herra Skandaali itse niistä vastuussa, mutta jos on, niin haluaisin kysyä häneltä että kuka v*ttu hän luulee oikein olevansa?



Itse en ainakaan ota mitään vaikutteita niist mutta on vaan hyvää musaa.
näitä kuuntelen tällä hetkellä

-Nelly feat: Jaheim: My place
-John Cena: Basic thuganomicks
-G-Unit (koko levy)
-Lloyd Banks ja yong Buck
-Mercy drive. take what´s mine ja away
Näitä kuuntelen eniten:

Metallica
Death (Leprosy & Human)
Slayer
Iron Maiden (80-luvun tuotanto)
Megadeth (Rust in Peace & Countdown to Extinction)
Exodus (Bonded By Blood & Tempo of Damned)
Anthrax (Spreading Disease)

Parhaat noista ovat varmaankin Metallica (varsinkin 80-luvun tuotanto) ja Slayer (kaikki levyt menee). Megadethin Rust in Peace on kuitenkin loistava levy.
^

Aziaa! Oikeata musiikkia kuunteleva ihminen. Ja vielä loistavia bändejä lista täynnä. Let the metal flow!
Olen koittanut kuunnella heviä, mutta se ei oikeen pure. Ei sitten millään. Kyllä Metallica ja Iron Maiden menee, mutta siinä se raja onkin.
Mulle menee melkein kaikki paitsi joku Tuisku, suomi räp jne.
Eniten pidän vanhemmast rockista. Niin ja näitä kuuntelen mieluisesti:

AC/DC
Metallica
Iron Maiden
Mötley Crue
George Thorogood & The Destroyers
Machinae Supremacy
Guns 'n Roses
jne.
Lähiaikoina Jethro Tullin musiikki on iskenyt allekirjoittaneeseen aika kovaa. Pidän heidän progressivisesta tyylistä ja huilu/huilut kruunaavat monet heidän biisinsä.
Biisit kuten Aqualung, Locomotive Breath, Bungle In The Jungle ja Bourêe ovat olleet ahkerassa kuuntelussa.

Hieno bändi kerta kaikkiaan. Suosittelen kaikille, musiikkimausta piittaamatta.

np. Jethro Tull - Bourêe
Jeps, nyt ollaan viimeaikoina kuunneltu The Curea, joka sattuu olemaan hyvin mehevää musiikkia. Myös on tultu kuunneltua 70-80 -luvun heavya, kuten aina. Itseasissa, pikemminkin Blue Öyster Culttia ja etenkin sen vanhempaa tuotantoa (73-79). Silloin oli hieman synkemmät soundit ja muutenkin pidin enemmän sen ajan meiningistä. 80 -luuvun jälkeen bändi muuttui hieman energisemmäksi ja kosketinsoittimet olivat suurempi osa kokonais-soundia, saaden heidät kuullostamaan yhä enemmän ja enemmän Zeppelin/Halenilta. Ei minulla heitäkään mitään vastaan ole (kummaltakin löytyy iso läjä loistavaa musiikkia), mutta ennemmin tai myöhemmin nuo 80 -lukumaiset "elektriset" soundit aiheuttavat päänsärkyä.

np. The Cure - Love Song
Minuun on kyllä lähiaikoina tehnyt suuren vaikutuksen bändi nimeltä Love. Suosittelen kyllä kaikille, etenkin levyä Forever Changes. Ko. levy on aivan mahtava, yksikään biisi ei ole huono. Olen pahoillani, en osaa kuvailla musiikkia hyvin, joten jätän sen tekemättä. Paitsi sen voin sanoa, että Love on semmoista hippi aikojen pop/rockia hieman erikoisemmilla mausteilla.
Heti Loven jälkeen kyllä kovimmassa kuuntelussa ovat olleet Beatlesin Sgt. Pepper's Lonely Hearts Club band levy ja Notorius BIG'n Ready to Die levy. Donovan ja The Go! Team ovat myös olleet ahkerassa kuuntelussa.

"Genghis Khan" kirjoitti:
Hieno bändi kerta kaikkiaan. Suosittelen kaikille, musiikkimausta piittaamatta.


Minä myös . Jethro Tull on todellakin erittäin hyvä bändi ja se huilu on ihan mahtava. Monet biisit olisivat suoraan sanottuna ihan paskoja, mutta niiden huilusoolot pelastavat nekin kappaleet.

Biisit kuten Aqualung, Locomotive Breath, Bungle In The Jungle ja Bourêe


Tuohon vielä lisäisin ainakin biisit Mother Goose ja Cross-Eyed Mary.

np. Love - A House Is Not A Motel
Musa makuni on yhtä paskaa nimittäi kuuntelen pääasiassa vai eri painijoiden entrance tunnareita.
Noniin, keskustelua musiikista.

Minä itse kuuntelen heavy -musiikkia, vaikka sitä ulkonäöstä ei voisi heti päätelläkkään sillä minulla ei ole mitään pitkää lettiä yms.. (Ainakaan vielä..) Mutta minun mielestäni parasta musiikkia tekevä bandi on Sonata Arctica, mutta ei ne toiset suosikitkaan paljon taakse jää tuosta. Ja niitä muita ovat: Nightwish, Children Of Bodom, Tarot, Metallica, Motörhead, Rammstein.. Ja sitten ehkä jotain hajakappaleita aina voi kuunnella joltain toisilta bandeiltakin, mutta noita nyt enimmäkseen soi aina.

Mutta jos katsotaan historiassa taaksepäin, kuuntelin joskus 6-luokalta varmaan rappia, Fintelligenssiä (omistan kaikki levyt) & Eminemiä.. Ja kyllähän niitäkin voi silloin tällöin kuunnella, mutta siihen aikaan en kuunnellut taas ollenkaan mitään heavy musiikkia, valitettavasti, koska se on parempaa IMO. Emine kyllä osaa tehdä todella hyvää rappia, ei siinä mitään ja kyllä Suomenkin parhaat rapparit Elastinen & Iso H:kin osaavat.. Kyllä niitä vielä kuuntelee siis.

Nyt on vain tullut tv:seen kaikenlaisia Pop Idol, Idols.. yms. vastaavat roskaohjelmat jossa mukamas etsitään laulajia. Ei siinä mitään, kyllä jotkut siellä kävijät ovatkin lahjakkaita ja varmasti olisivat hyvin menestyneitä joskus musiikkibisneksessä, mutta kun sieltä pääsee levydiileihin vain tällaiset Antti Tuiskut jotka eivät oikeasti osaa edes laulaa ja myyvät vain koska kaikki teiniX pissiXet ovat ihan ihastuneita hänen ulkonäköönsä, ja sitten siinä samalla väittävät hänen musiikkiaan hyväksi.. Jani Wickholm olisi varmaan ainut niistä finalesteista joka olisi ansainnut sen voiton, siis IMO.

Muutenkin tämä pop -genre on aika surkeaa, itse en siitä todellakaan pidä. Jos katsoo nykyään pop artisteja, he ovat mm: Britney Spears, Günther, Tuisku.. Ja muita mutta en jaksaisi tuota listaa jatkaa.. Ainut kaikkien aikojen popin kingi Michael Jackson osasi tehdä jotain hyvää, mutta hänkin nykyään on vain kaikissa syytettynä kaikesta ihmeellisestä, se on taas toinen asia onko hän tehnyt todella sitä mitä väitetään, vai ei.. Onko kenestälään enää tekemään vastaavanlaista musiikkia kuin Jackson, siis popin puolella. Hänhän myi aivan huikeasti levyjään silloin aikoinaan ja kaikkea muutakin, nyt hn ona kuin kadonnut maan rakoon eikä uusia levyjä ole näkynyt..

Mutta siinä oli vähäksi aikaa kirjoittamista minulle, ja teille lukemista.

/Kopioitu on..
O_O En ole vielä vastannut tähän topicciin! /me slaps myself.

Bändit, joita Orava ylistää:
Iron Maiden:
Hieno yhtye, hienoa musaa. Erityiset lempikappaleeni yhtyeeltä ovat Fear Of The Dark, Blood Brothers, Dance of Death, Brave New World ja Aces High, eli aika uutta matskua. Ja nyt kyllä pitää siteerata Wheatuksen Teenage Dirtbagia: (NATE WEBBAH~!) "I've got two tickets to Iron Maiden, baby..." JES JES!!!! MINÄ MENEN IRON MAIDENIN KONSERTTIIN HEINÄKUSSA!!!!!!

Linkin Park:
Haukkukaa nyypäksi, en välitä. Bändi tekee erittäin hyvää musaa vaikkakin piisit tuppaavat olla aika lyhyitä, mikä on suurimmaksi osaksi soolojen puutetta. Noh, kyllä ne taidot vielä kehittyy! Lempibiisini ovat mm. Numb, Breaking the Habit, By Myself, A Place For My Head ja Crawling, varsinkin Crawlingin remix.

Guns n' Roses:
Olen kuullut aika vähän Gunnarien tuotantuoa, mutta niiden perusteella luokittelen yhtyeen hyväksi. Bädi on legenda, ei voi muuta sanoa. Velvet Revolverkin on ihan kelvollinen, mutta ei yllä millään Gunnarien tasolle. Paradise City, Sweet Child o' Mine ja November Rain ovat ne hienoimmat teokset.

MetallicA:
James Hetfield ON kurko! Metallica kuuluu ehdottomasti suosikkeihini. Soittavat hyvin monipuolista musaa. On monia rankkoja metalliralleja, mutta löytyyhän bändiltä myös paljon rennompia kappaleita, esim Low Man's Lyric ja Nothing Else Matters. Unforgiven II ja For Whom The Bell Tolls ovat myös edeltämainittujen lisäksi hyviä biisejä.

Nightwish:
Oikein kiva metallibändi. Kaikki levyt löytyvät kotoa, IMO Once on paras, vaikka ovathan ne muutkin lätyt ihan hyviä. Oncen parhaaksi tekee ehkä kappaleiden mahtipontisuus, kiitos London Symphony Orchesteran. Parhaat viisut ovat Ever Dream, Bless the Child ja Creek Mary's Blood.

Seuraavien bändien päälle Orava pieraisee:
Äh, mitä tähän listaamaan, tämän hetkinen musatuotanto on niin paskaa, että oikein pahaa tekee. Kaikki Anttituiskut, Himmelit ja Kimmelit, Britney Spearsit ja Destinys Childit, hypätkää järveen. Suurin osa suomiräpistäkin on aivan kauheaa. Ainoat vielä jotenkuten kuunneltavat artistit ovat Fintelligens, Paleface ja Sere.

Sitten tähän loppuun voisi vielä huomauttaa, että älkää luulko minua miksikään hevariksi, koska musamakuni on hyvin laaja. Koneelta löytyy musaa Neil Youngista j-poppiin, kaikki Maidenit ja Nightiwishit ovat vain erityisen hyviä.
Tiedän, vastasin tähän jo, mutta nyt tekee mieli sanoa asiani perusteellisemmin. Laitan tähän kaikki kuuntelemani bändit Top-10. Anteeksi lyhyet selitykset noihin.

10. Viikate
- Tämä bändi iski lähinnä sanoituksiensa takia, mutta bändin musiikki on muutenkin lähes poikkeuksetta erittäin hyvää. Tykkäsin varsinkin Viikatteen "Vuoden Synkin Juhla"-albumista.

9. Sleepy Sleepers
- Hmm, mitä tästä voisi sanoa? Yksinkertaisesti paras huumoribändi ikinä.

8. Finntroll
- Tästä en kyllä osaa sanoa mitään. Jotenkin vain tykkään bändin biiseistä, vaikka ovatkin aika outoja.

7. Kiss
- Hyvin uppoaa tämäkin. Pari erittäin hyvää levyä omistan ja tykkään tosi paljon.

6. Apulanta
- Ensimmäinen kunnon bändi, jota aloin kuuntelemaan. Olin varmaan semmoset 9-vuotta, kun ostin ensimmäisen Apulannan levyn ja siitä asti olen tykännyt. Tosin Apulannan uusi tuotanto (Hiekasta eteenpäin) sukkaa ja pahasti. Vanha tuotanto on ihan hyvää.

5. Kingston Wall
- Mahtava kotimainen bändi. Ei voi muuta sanoa. Kaikki levyt ykkösestä kolmoseen omistan, eikä yksikään ole tuottanut pettymystä. Varmasti paras suomalainen yhtye ikinä.

4. CMX
- CMX on tehnyt monta suorastaan mahtavaa albumia. Biisien lisäksi pidän tästä bändistä lähinnä Yrjänän upean, pehmeän äänen takia. Sitä on tosi mukava kuunnella. Ares osaisi varmaan kertoa enemmän tämän bändin saloista, minä en.

3. YUP
- Tämä bändi saa minut aina hyvälle tuulelle. Biisien sanat ovat erittäin hauskoja ja muutenkin hyviä. Vaikea kuunnella vakavalla mielellä, kun Martikainen kertoo Lima-anaaleista, lapamadoista ja muusta sellaisesta. Bändin kaikki levyt omistaneena voin lämpimästi suositella tätä kaikille, joilla on edes vähän huumorintajua. Tosin YUP:n viimeisimmissä levyissä on alkanut jo vähän jutut käydä vähiin, joten ne eivät niin kauhean hyviä ole.

2. Opeth
- Loistava, mutta aliarvostettu bändi länsinaapurista. Opeth on pääosin progea, mutta myös puhtailla äänillä laulettuja biisejä löytyy. Kannattaa ehdottomasti kokeilla ainakin tämän bändin Blackwater Park-levyä. Et varmasti tule pettymään!

1. Led Zeppelin
- Tämä on vain jotain niin hyvää, ettei sitä sanoin pysty kuvailemaan. Kuuntele itse niin tiedät.

EDIT: Nämä sitten vaihtelevat aika tiuhaan tahtiin. Esim. tälläkin hetkellä Kiss olisi ykkösenä...
Joh, eli jelppia kaivattaisiin nyt.

Tarkoituksena olisi joululahjaksi ostaa itselleni 4-5 CD:ta Barnes & Noble-nimiselta kirjakauppaketjulta (www.barnesandnoble.com), naas kun naitten nettisivut lupaavat kaikkea mahdollista taivaasta maahan. Nyt vain ongelmana on loytaa CD:ita joita himoitsisin tarpeeksi.

Talla hetkella ostoslistalla ovat Raised Fistin latyt "Dedication" ja "Ignoring The Guidelines", ja mahdollisesti tanskalaisen Konkhra-nimisen bandin "Weed Out The Weak". Nyt olisi tarkoitus loytaa yksi tai kaksi levya, jotka voisin naitten lisaksi tilata. Ketjun ekalta sivulta voi tsekata summittaista listausta musamaustani. Kaikki ehdotukset otetaan avosylin vastaan.
Minun villi ehdotukseni: Meshuggah - Destroy Erase Improve
Top 3:

3. Death

- Tätä bändiä ei voi kehua tarpeeksi, kerrassaan upeaa musiikkia. Ensimmäiset neljä levyä ovat deathmättöä parhaimmillaan(hell, tämä bändi aloitti musiikin jota kutsumme deathmetalliksi!). Siitä eteenpäin tyyli vaihtui teknisemmäksi ja progressiivisiakin sävyjä tuli mukaan. Yksi kaikkien aikojen metallibändeistä. Bändi, joka ei osannut tehdä huonoa levyä.

2. Iron Maiden

- Aina ja ikuisesti suosikkibändejäni. Tämä oli ensimmäinen hevibändi jota tuli kakarana kuunneltua. Nykyään bändin kuuntelu on tosin jäänyt vähemmälle, mutta edelleen poppoo jaksaa sytyttää. 80-luvun tuotanto täydellistä brittiheviä. Up The Irons!

1. Megadeth

- All-time -suosikkibändini. Toisin kuin monella, Mustainen poppoo on kolahtanut aina hemmetisti kovempaa kuin Metallica. Levyt Killing Is Businessista Youthanasiaan ovat loistavia kiekkoja, ja speed/thrash -metallin historian merkkipaaluja. Esim. Rust In Peacelta löytyvä Holy Wars räjäyttää tajunnan alun riffimyrskyllään! Mahtava bändi kertakaikkiaan.


Metallimiehiä tässä ollaan, pääasiassa death -ja thrash-metallia tulee kuunneltua, mutta myös brittihevi uppoaa(Judas Priest, Maiden).

Kuitenkin maailmassa on monia hyviä bändejä joten niiden luetteleminen veisi päivän jos toisenkin.
"Genghis Khan" kirjoitti:
Top 3:

3. Death

- Tätä bändiä ei voi kehua tarpeeksi, kerrassaan upeaa musiikkia. Ensimmäiset neljä levyä ovat deathmättöä parhaimmillaan(hell, tämä bändi aloitti musiikin jota kutsumme deathmetalliksi!). Siitä eteenpäin tyyli vaihtui teknisemmäksi ja progressiivisiakin sävyjä tuli mukaan. Yksi kaikkien aikojen metallibändeistä. Bändi, joka ei osannut tehdä huonoa levyä.


Asiaa. Eipä tuohon voi mitään lisätä. Noin se meni. Chuck on JUMALA! Huomaa paita, mikä mulla on päällä Avassani... Ei Genghis liiku muilla laudoilla kenties?
"forMANKIND" kirjoitti:
Minun villi ehdotukseni: Meshuggah - Destroy Erase Improve


Muuten mainio, paitsi etta omistan jo Meshuggahilta kaiken tuotannon miinus 20-minuuttinen sinkkuepookki "I" ja tuleva albumi "Catch-33".
Tuo " I " on mun yks viimesimpiä levyostoksia ja oli kyllä aikamoista kuraa. Kuten Meshuggahilla yleensäkki, ei riffin riffiä, ainoastaan sitä rytmijunttausta.
Oli siellä pari ihan kelpo kohtaa, mutta kyllä nyt vaikuttaisi tuon " I ":n perusteella olevan eväät lopussa.
"Lappis" kirjoitti:
Tuo " I " on mun yks viimesimpiä levyostoksia ja oli kyllä aikamoista kuraa. Kuten Meshuggahilla yleensäkki, ei riffin riffiä, ainoastaan sitä rytmijunttausta.
Oli siellä pari ihan kelpo kohtaa, mutta kyllä nyt vaikuttaisi tuon " I ":n perusteella olevan eväät lopussa.


Taitaa olla mielipidekysymys, meinaan etta Meshuggahin paras tuotanto taitaa olla juuri tuota "riffitonta". Yksi vetoavimmista puolista 'huggahissa ainakin minusta on juuri se etta paikoitellen biisit kuulostavat silta kuin olisi jaanyt risa levy soimaan ja sama kuvio toistuu ad infinitum. Esim. New Millenium Cyanide Christissa tuo iskee erityisen hienosti.

Ja en sanoisi nyt paukkujen loppumisesta viela mitaan, saa nahda josko Catch-33 muuttaa Meshuggahin soundia Nothingiin nahden samalla tavalla kuin Nothing muuti sita Chaosphereen nahden.
Tällä hetkellä se "kova" sana on DIO. Yleensäkkin 70-80 -luvun heavy on purrut, mutta enne pidin DIO:ta hieman tukkukamana. Nykyään se puree oikein kovaa, sillä kys. bändi ei ole mikään yhden hitin ihme. Varmaan moni tietää Holy Diver -biisin. Se on luultavimmin heidän kuuluisin tekele, muttei lähellekkään parhaimmasta päästä. Sen sijaan esim. Don't talk to Strangers ja Rainbow in the Dark ovat jotain monen kuuntelukerran arvoista. Laatukamaa ja nyt takaisin levyjen pariin. =)
"Wankie" kirjoitti:
Tällä hetkellä se "kova" sana on DIO. Yleensäkkin 70-80 -luvun heavy on purrut, mutta enne pidin DIO:ta hieman tukkukamana. Nykyään se puree oikein kovaa, sillä kys. bändi ei ole mikään yhden hitin ihme. Varmaan moni tietää Holy Diver -biisin. Se on luultavimmin heidän kuuluisin tekele, muttei lähellekkään parhaimmasta päästä. Sen sijaan esim. Don't talk to Strangers ja Rainbow in the Dark ovat jotain monen kuuntelukerran arvoista. Laatukamaa ja nyt takaisin levyjen pariin. =)

Uh, kuinka totta. DIO on legendaarinen yhtye, ja onhan Ronnie ollut laulajana lempibändissänikin, eli Black Sabbathissa. Legendaaristah~!
"Wankie" kirjoitti:
Tällä hetkellä se "kova" sana on DIO. Yleensäkkin 70-80 -luvun heavy on purrut, mutta enne pidin DIO:ta hieman tukkukamana. Nykyään se puree oikein kovaa, sillä kys. bändi ei ole mikään yhden hitin ihme. Varmaan moni tietää Holy Diver -biisin. Se on luultavimmin heidän kuuluisin tekele, muttei lähellekkään parhaimmasta päästä. Sen sijaan esim. Don't talk to Strangers ja Rainbow in the Dark ovat jotain monen kuuntelukerran arvoista. Laatukamaa ja nyt takaisin levyjen pariin. =)


Totta. DIO tullaaan muistamaan siitä Holy Diver biisistä ja ei siinä ole mitän pahaa sillä onhan sekin hyvä biisi, mutta DIO:lla on kyllä muita vielä paljon parempia biisejä kuin Holy Diver. Tuo Rainbow In The Dark on aivan upea kappale. Myös Last In Line jyrää. Monet kaverit muistaa Dion vain Holy Diver kappaleesta, mutta he eivät ole yleensä kuullut muuta Dion tuotantoa.

Panteraa on nyt tullut lähiaikoina kuunneltua ja kyllähän se on hyvää musiikkia. Cowboys From Hell ynm. levyjä on tullut koluttua läpi. Ihme, että vasta olen huomannut bändin biisejä ja pitänyt niistä sillä vielä pari kuukautta sitten olin kuullut vasta vain Pantera nimen, enkä yhtään biisiä.

EDIT: Suosittelen kuuntelemaan Panteran Cover version Paranoidista. Uskaltaisin jopa väittää, että parempi kuin alkuperäinen.
Sepultura on helvetin kova, ainakin 4 ekaa levyä. Huhuh Schizo ja Beneath varmaan parhaimmat. Beneath kuuluukiin top3 thrash levyihin imo. Mahtavaa kamaa, mutta nykyään aika kuraa ;:E
"Bushmeister" kirjoitti:
"Lappis" kirjoitti:
Tuo " I " on mun yks viimesimpiä levyostoksia ja oli kyllä aikamoista kuraa. Kuten Meshuggahilla yleensäkki, ei riffin riffiä, ainoastaan sitä rytmijunttausta.
Oli siellä pari ihan kelpo kohtaa, mutta kyllä nyt vaikuttaisi tuon " I ":n perusteella olevan eväät lopussa.


Taitaa olla mielipidekysymys, meinaan etta Meshuggahin paras tuotanto taitaa olla juuri tuota "riffitonta". Yksi vetoavimmista puolista 'huggahissa ainakin minusta on juuri se etta paikoitellen biisit kuulostavat silta kuin olisi jaanyt risa levy soimaan ja sama kuvio toistuu ad infinitum. Esim. New Millenium Cyanide Christissa tuo iskee erityisen hienosti.

Ja en sanoisi nyt paukkujen loppumisesta viela mitaan, saa nahda josko Catch-33 muuttaa Meshuggahin soundia Nothingiin nahden samalla tavalla kuin Nothing muuti sita Chaosphereen nahden.


Asiaahan sinä puhut veliseni. Uusin levy pitää kuulla, oli kuulemma muutenkin toi " I " ihan vaan välipala lähinnä faneille.
Ainahan Meshuggah on vain juntannut. Ja tuo " I " kuulemma äijien itsensä mukaan perustuu täysin tuohon saman hokemiseen. Minun mielestäni se puolittain onnistuu siinä. Tosin alku menee liioitteluksi, samaa jutua junnataan heti alkuun melkein puolitoistaminuuttia. Fanille varmasti uppoaa. Toi -95- vuoden levy ( Prkleen nimihirvio, joku Destroy EraserBlaabLaa ) On kyllä ihan jees. En ole vielä saanut sitä nousemaan ihan huippulevyksi, mutta kuunnellaan lisää. Jos se viimeinen kuolettava isku sieltä tulisi toiston avulla

^ Sepulturan Beneath The Remains on maailman kovin Thrash-levy. Jää Slayerin Reign In Blood pahasti jälkeen. Kaikki neljä ensimmäistä täyttä mahtavuutta, Sitten taso tunnetusti laski rankasti. Ja Maxin jälkeinen aika ei ole enää edes Sepulturaa.
Eipä ole tänne tullut spammattua viime aikoina, joten heitettäköön pari sanaa...

Musiikin ostaminen on parin viime kuukauden aikana väistynyt DVD-ostojen tieltä, mutta nyt tein ison poikkeuksen. Pistin tilaukseen tusinan verran levyjä ja ne tulivat tänään...

Midnight Oil

En tiedä mikä sai minut tilaamaan neljä bändin levyä, vaikka muistikuvani bändistä olivat tosi heikot... hinta ehkä (8,90 kpl). Toistaiseksi olen ensimmäisen noista ehtinyt kuunnella... ja thumbs are............ somewhat up. Paha sanoa vielä mitään kunnollista, mutta levyn ensimmäinen kappale (Beds Are Burning) on henk. koht. nostalgiapläjäys niihin aikoihin, kun nuoruudessani MTV esitti vielä kunnon musiikkia... Sen jälkeen levy on aika tasainen, ehkä liian 80-lukulainen, mutta kaikki on aikaansa sidottua, enemmän tai vähemmän. Hyvääkin tavaraa on, mutta ei liikaa. Ei tämän kuuntelemiseen ainakaan kuole...

Primal Scream

Teknomaailman kovia sanoja... Ensimmäinen kosketukseni bändiin oli joskus 90-luvun alkupuolella, kun joku piraatti-TV-asema tunki MTVn aalloille ja soitti Primal Screamia... muistaakseni ainakin Loaded ja Get Your Rocks Up tulivat sitä kautta tutuiksi. Sittemmin tuli ostettua jostain halvalla joku levy ja se oli tosiaan helvetin hyvä... kuulosti toki enemmän tai vähemmän huumehöyryiseltä, mutta minkäs teet. Sittemmin Xtrmntr paransi bändin imagoa silmissäni ja nyt hankin sitten lisää levyjä... kolme taisi tulla... Ehdin kuunnella noista vasta Vanishing Pointin, joka ei pettänyt. Ei tainnut olla yhtään etukäteen tuttua kappaletta (Kowalskista en ole varma), mutta ei se haitannut. Ehkä hiukan liian lähellä Xtrmntria, mutta samapa tuo... ei kuitenkaan liikaa toistettu samoja ideoita.

The The

Jälleen kerran, useammasta levystä ehdin kuunnella vasta yhden (tai itse asiassa pyörii juuri). Nykyajassa tämä levy ei olisi mitenkään kummallinen, mutta aikanaan tämä on varmasti ollut uraauurtava. Mm. edellä mainittu Primal Scream on varmasti ottanut vaikutteita. Luulen, että tämä jää soimaan pitkiksi ajoiksi soittimeeni.

Dropkick Murphys

Levyjä ei tullut hankittua, mutta DVD tuli... siitä ehdin tosin katsoa vasta musiikkivideot, joita löytyi 7 kappaletta.. niistäkin tosin vain ne kolme, joita en ollut aiemmin nähnyt. Ei näyttänyt mitenkään hyvin tuotetulta, mutta sitä en kyllä odottanutkaan... muuten näytti varsin mielenkiintoiselta.

Korn

Syy siihen, miksi olen ehtinyt kuunnella niin vähän noita muita levyjä on tässä: Kornin Deuce -DVDn käyttöliittymä on niin järjettömän monimutkainen, että siitä ei ota mitään selvää. Olin pitkään aamulla eksyksissä sen kanssa... Paljon kaikkea kivaa siellä näytti olevan, mutta niitä ei vain löytänyt mitenkään. Navigointi näytti aivan mahdottomalta. Just say no kids... Käyttäjien kiusaaminen on turhaa, mieluummin selkeä käyttöliittymä.

np. The The - The Beat(en) Generation
No minäkin tilasin vähän aikaa sitten muutaman levyn. Niitä tässä odotetaan.


Death - Symbolic
Ihan mielen kiinnosta tilasin, koska en ole juurikaan Deathia kuullut. Paljon hyvää olen kuullut bändistä esim. täältä foorumista coughlappiscough ja muualta, mutta en vain valitettavasti ole tutustunut tähän bändiin kuin muutaman biisin verran. No siihen täytyy tehdä muutos.

Motörhead - On Parole
Muistaakseni ainut Motörhead levy mitä en omista(saatta ehkä jokin puuttua), niin olihan se ihan pakko tilata ihan vain sen takia, että saa kokoelman täyteen.

Sepultura - Beneath The Remains
Tiedetään. Tämä pitäisi jo löytyä. On itse asiassa noloa ettei minulta tätä löydy. Olenhan minäkin tätä levyä kuunnellut pari vuotta sitten. Lappiksen kommentista aloin miettiä, että eikö minulla tätä tosiaan ole. Ei löytynyt joten oli se pakko tilata.

Huomenna pitäisi tulla nämä ja kuunneltuani voin pistää tänne jotain viestiä jos vain suinkaan jaksan.
"forMANKIND" kirjoitti:

Death - Symbolic
Ihan mielen kiinnosta tilasin, koska en ole juurikaan Deathia kuullut. Paljon hyvää olen kuullut bändistä esim. täältä foorumista coughlappiscough ja muualta, mutta en vain valitettavasti ole tutustunut tähän bändiin kuin muutaman biisin verran. No siihen täytyy tehdä muutos.


Et tule pettymään, mikäli olet yhtään raskaamman musiikin ystävä. Tämä oli Deathin toisiksi viimeiseksi jäänyt studioalbumi, tekninen ja jopa ajoittain progressivinen hevipaketti, jonka kruunaa Chuckin kitarointi ja loistava ääni. Ehkä helpoiten avautuva Deathin levyistä, ei vaadi montaa kuuntelukertaa, kun on jo täysillä mukana klassikkoalbumin pyörteissä. Jokainen biisi rokkaa perseet verille, ja kun vielä tuotantopuolikin on loistavalla tolalla niin voin vain todeta että tätä lähemmäksi ei voi päästä täydellistä musiikkinautintoa. Minulle pirun tärkeä levy, arvostan yhdeksi parhaimmista ikinä.
Arvosana: *****

Death-fanin neuvo: Jos pidät Symbolicista, niin hanki ihmeessä Sound Of Persevarance. Kyseisellä(viimeisellä) levyllä meno olikin astetta teknisempää ja biisit spektaakkelisia 7-minuutin pituuksineen. Ja se Chuckin ääni tällä levyllä: kireämpää ja aggressivisempaa laulua saa hakea... Laiho pelkkä naurettava apinoija!
CD-ON on tehnyt kulttuuriteon ja hommannut myyntiin Sopor Aeternus, saksalaista eteeristä goottirockia, tai kuten yhtye itse sanoo, keskiaikaista doom-folkia. Jos "maailman paras"-kehua ei viljeltäisi niin kauheasti, olisi se liitettävissä juuri tähän bändiin, joka on juuri se Tosi ja Oikea <tm>.
Myös yhtyeen kotisivu kannattaa vilkaista, vaikka se onkin tällä hetkellä keskellä uudelleenmuovausta, mutta sieltä pitäisi löytyä piakkoin jokunen ämppäri teaseriksi.
Tässä on muutama oma lempi bändi/artisti (en just jaksa perustella):

Survivor
Eminem
Limp Bizkit
D12
50 Cent
Snoop Dogg
Apulanta
Bob Marley
Alicia Keys
James Brown
HIM
Linkin Park
Bomfunk MC's
Nightwish
Sir Elwoodin Hiljaiset värit
Musiikkimakuni vaihtelee niin kovin usein, mutta metallissa pysyy kuitenkin aina. Eli jos olen jossain sanonut sitä ja täällä tätä niin älkää pliis jaksako valittaa. Eli pistän bändin, ja sitten suluissa jotain mielestäni erityisen hyviä biisejä

Nightwish (Beauty & the Beast, Creek Marys Blood, Sacrament of Wilderness, Wishmaster, Passion and the Opera)

Children of Bodom (Bed of Razors, Downfall, Warheart)

Sethian (Dream Domain, Nothing is True)

Stratovarius (Kiss of Judas, Eagleheart)

Sonata Arctica (Replica, Fade to Black)

Eläkeläiset (Savua Laatokalla, The Final Countdown, Lumpiohumppa)

Iron Maiden (Fear of the Dark, Ghost of the Navigator, en itseasiassa kuuntele muita biisejä)

Arch Enemy (Aces High)

Black Sabbath (Iron Man)

Summoning (Farewell)
Tässä istun nyt isoveljen koneella ja kuuntelen musiikkia. Laitan aikanikuluksi täällä keskustelussa olevista bändeistä pientä listaa.

Metallica
Minulla ei ole paljoakaan kokemusta Metallican tuotanosta, mutta se mitä olen kuullut, ei St. Anger, Die My Darling, Enter Sandman... Onhan muutakin kuultu, mutta en muista juuri nyt muuta.

Cradle of Filth
Paskaa, ihan helvetinmoista paskaa. Ei voi muuta sanoa. Ei yhtään hienoa kitarariffiä tai minkänlaita basarin käyttöä. Paskaa.

HIM
HIM on musiikillesti yksi Suomen parhaista bändeistä, mutta Ville Valo on mulkero. Jätkä elvistelee saadessaan pikkutyttöjä tupakoimaan.

Nightwish
Suomen parhaista. Ylivoimaisesti. Nightewishilla on todella hyvää tuotantoa jo monien vuosien ajalta, eikä suosiolle näy loppua.

Kotiteollisuus
Yksi Suomen parhaista, mitä tuntuu olevan miljoona puheissani. Kotiteollisuus tekee todella hyvää musiikkia ja Hynynen on nin vitun kova jätkä.

Sitten vielä helvetinmoinen kunniamaininta Manowarille, mikä on maailman paras yhtye ikinä. Toinen Citymarketin kokoinen kunniamaininta Alice Cooperille.
Uuuuhhh! Räppi maittaa jälleen kiitos Andre Nickatinan (Dre Dog) ja Scarfacen. Jos näitä artisteja nyt, joku meinaa testi kuunnella niin ei kannata ottaa sanoituksia kovin vakavissaan ja muutenkin heidän tuotantoa suosittelen kuuntelemaan "löysin rantein."

Andre Nickatina kid, tell me where your sister lives.
Oliko kukaan tapaninpäivänä Nightwishin keikalla? Show oli hyvä, lämppäreinä toimivat After Forever ja Timo Kotipelto. Minun puoleltani Kotipelto varasti show'n, menin ihan kananlihalle kun mies huusi että seuraavaksi on vuorossa Reasons. Maksaisin oikeasti mitä tahansa että pääsisin todistamaan sen hetken uudestaan. Ja siinä viimeisen biisin kohdalla oli epäselvää että mikä soitetaan, sitten se Janne alkoi pimputtaa synalla sitä Black Diamondia, niin siinä vasta fiilis oli katossa. Nightwish ei pystynyt minun osaltani samaan, vaikka hienot pyröt ja muut heille oli väsätty. Ei Nightwishissakaan mitään vikaa ollut, hyvän show'n tyypit olivat väsänneet, vaikka ihmettelen miten ne eivät soittaneet biisejä kuten Sacrament of Wilderness tai Beauty & the Beast. Yleisö oli paremmin messissä Nightwishissa kuin muissa, After Forever ei saanut porukkaa millään mukaan, Kotipelto onnistui siinä mutta Nightwish sai sen pysymään pidempään messissa. Marco heitti hyvää läppää sinne väliin ja kävi silloin tällöin hörppimässä Finlandian alkoholituotteita. Suoraan sanoen After Forever oli aivan paska, hyvän Maiden coverin he vetivät mutta muuten odotti että koska tämäkin loppuu. Nightwishin kohdalla ei ollut sitä samaa intoa kuin Kotipellolla. Nightwishin Empulla oli ensimmäisen biisin kohdalla se sama into päällä kuin ennen, joka muuten oli bändin paras live biisi, Dark Chest of Wonders. Kuitenkin sitten parin biisin jälkeen se lakkasi ja hän oli melkein paikallaan kokoajan, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Nightwishin basisti, Hietalan Marco taas jaksoi pitää hyvää show meininkiä päällä alusta loppuun, mutta sekin hupeni aika huomattavasti ensimmäisestä biisistä. Kuitenkin Kotipelto jaksoi pitää sitä samaa fiilistelyä ja muuta alusta loppuun samalla meiningillä, ja erityisesti voisin mainita hänen taitavan kitaristin, niin esiintymisessä kuin kitarassa. Hyvä keikka oli, alkoi 19.00 ja loppui siinä 23.00. ensimmäiset noin 50 minuuttia esiintyi After Forever, siitä abaut 10 minuutin tauko, sitten Kotipelto n. puolitoista tuntia ja joku vartin tauko, jonka jälkeen Nightwish vei loppuajan.
"Mosse0" kirjoitti:
Metallica
Minulla ei ole paljoakaan kokemusta Metallican tuotanosta, mutta se mitä olen kuullut, ei St. Anger, Die My Darling, Enter Sandman... Onhan muutakin kuultu, mutta en muista juuri nyt muuta.


Die die my darling on tosin oikeasti Misfitsin kappale. Misfits on HC-punkbändi, jonka biisit koostuvat kauhuelokuvista, huorista, perkeleistä ynnä muista yleisemmin black metal-orkestereihin assosioiduista aiheista. On hevimpää kuin Slayer, Pantera, Sepultura ja tusina muuta geneeristä metal-bändiä yhteensä. Kuuluu yleissivistykseen.

Ja vielä Metallicasta:
"While good for Jason Newsteads career, Cliff Burton dying was the worst thing to happen to metal since Dio." - Mr. B