Kuuntelin tässä David Bowien Lown ja kysyisin nyt Bowien musiikista enemmän tietäviltä, että minkä levyn seuraavaksi kuuntelisin? Tykästyin nimittäin tavaraan, sillä se oli täysin erilaista mitä muu kuuntelemani musiikki.
Musiikkimakunne???
Toi Berliini-trilogia on itseltä vielä kuulematta, mutta Low'ta edeltvältä ajalta kannattaa tsekata akseli Man Who Sold the World - Aladdin Sane. Neljä levyllistä varsinaista ässäkamaa, muutamaa heikompaa raitaa lukuunottamatta. Ja tyylilajien kirjo on runsasta: folkista ihan LedZep-tyyliseen raskaaseen riffirokkiin.
"Gukumatz" kirjoitti:
Kuuntelin tässä David Bowien Lown ja kysyisin nyt Bowien musiikista enemmän tietäviltä, että minkä levyn seuraavaksi kuuntelisin? Tykästyin nimittäin tavaraan, sillä se oli täysin erilaista mitä muu kuuntelemani musiikki.
Heroes on varmaan lähimpänä Low'n tyyliä vaikka onkin huomattavasti popimpaa, eikä muutenkaan ihan yhtä hyvää. Jos se toimii, niin seuraavaksi vaikka Station to Station, Lodger ja Scary Monsters. Vanhemmasta glamimmasta vaiheesta ehdottomasti kannattaa ainakin Hunky Dory ja Ziggy Stardust tsekata, jostain syystä Aladdin Sane ei minusta ikinä niin hyvä ole ollut, vaikka ihan kuunneltava levy toki. Uudemmistakin levyistä esim Heathen ja Reality ovat ihan kelvollisia...
Itsellänikin on vielä kuulematta noin puolet Bowien levyistä, mutta tällä hetkellä omat suosikkini ovat ehdottomasti Ziggy Stardust, Low ja Heroes. Low on paras. Myös uudemmista levyistä ainakin Earthling on melko kova, mukavan elektronisesi maustettu rock-pop kiekko.
Ares osanee varmaan parhaiten suositella. Mikäli hän täällä edes pyörii enää.
Ares osanee varmaan parhaiten suositella. Mikäli hän täällä edes pyörii enää.
Raapustanpa jotain kommenttia noista parista levystä, jota viimeksi vähän odottelin ja ennakoin. Sitä ennen kuitenkin iltapäivälehtien liioitellut Springsteen-hehkutuksen keskellä huomautan tänään tapahtuvasta kesän kovimmasta keikasta, jota en valitettavasti pääse todistamaan kun en noin kauaksi viitsinyt lähteä. Kyseinen tapahtuma on seuraavanlainen:
Viime kuussa siis ilmestyi positiivisin mielin odotettu Weezerin uusi albumi Weezer elikäs Red Album. Jotenkin haiskahtaa siltä, että tällä foorumilla kiinnostus Weezeriä kohtaan on hyvin vähäinen, mutta kirjoittelenpa silti. Tilanne siis Weezerin kohdalla oli se, että heidän loistavan toisen albumin jälkeen jokainen levy on ollut edellistä huonompi ja edellinen Make Believe suorastaan uskomattoman tylsä. Odottelin kuitenkin suhteettoman positiivisin odotuksin uutta levyä. Ilokseni voin todeta, että uusi levy on hyvä. Kyseessä on vähän kuin paluu juuria kohti, mutta ei sittenkään. Tylsyydestä on päästy eroon ja on löydetty niitä piirteitä mitä oli muutamalla ensimmäisellä levyllä, mutta ei kuitenkaan kopioitu niitä. Red Album kuulostaa nimittäin riittävän paljon erilaiselta kuin mikään aiempi. Tämä myös saattoi johtaa yhteen levyn heikkouksista eli se on vähän levyn sisälläkin liian erilainen, eikä se kuulostaa niin yhtenäiseltä. Biiseistä eniten miellyttää The Greatest Man That Ever Lived (Variations On A Shaker Hymn), Everybody Get Dangerous ja Pork and Beans, joka muuttui entistäkin hyvin paljon persoonallisemmaksi ja kiinnostavammksi kun sen musiikkivideo ilmestyi. Jos joku kurja ei ole vielä nähnyt tätä tähän mennessä lähes 10 miljoonaa katselukertaa kerännyttä videota, niin katsokoon. Väitän tuota parhaaksi musiikkivideoksi moneen vuoteen, mutta ymmärrän samalla erittäin hyvin poikkeavat mielipiteet. Muutamia muitakin mainioita aiheeseen liittyviä videoita Youtubesta löytyy kuten Pork & Beans - Will it Blend?. Nostaisin Red Albumin suunnilleen sinne suunnilleen Green Albumin tasolle Weezerin parhaiden levyjen listalla. Kahden ensimmäisen tasolle ei kuitenkaan ylletä ja suosittelen bändiin tutustuvien aloittavan niistä ensimäisistä.
Apulannalta ilmestyi Kesä-EP, jolla on neljä biisiä. Kyseessä on Apulannan ensimmäinen omakustannelevy ja se roikkui muisteekseni kolme viikkoa singlelistan ykkösenä. Aika harva bändi voi kehuskella ensimmäisen omakustannelevynsä nousseen listaykköseksi heti ilmestymisen jälkeen, vaikka tämä onkin toki erikoistapaus. Ennakoin oikein eli edellistä albumia hieman kevyempi linja miellytti kovasti. Luulen kuitenkin, että tämä oli vasta askel seuraavan albumin tyyliä kohti. Tämä tuntui askeleelta reilun viiden vuoden taakse. Aika vähän uutta oli havaittavissa ja tällainen ep olisi hyvinkin voinut ilmestyä joskus AKKM:n ja Hiekan välillä. Paha ihminen oli radiosoiton ansiosta tuttu jo viikkoja ennen ep:n ilmestymistä ja kuten vähän arvelinkin, se ei onneksi ollut levyn paras biisi. Näkysi muotoinen ja Sellaiset kuin itse olen ovat varsin hyviä, vaikka eivät toki mitään mullistavia. Sen sijaan Höyryksi ilmassa on niitä bändin keskinkertaisempia hitaita biisejä, joka on ihan ok tällä ep:llä muiden biisien seassa, mutta ei muuten innosta. Välillä kuitenkin kehun persoonallisuutta eli Pahasta ihmisestä tehty video on live-videoksi melko persoonallinen ja mukava. Kyllä kovasti tykkään, vaikka biisi on "vain" hyvä. Kenties Kesä-EP ei tarjonnut hirveästi mitään uutta eikä varsinkaan tuo bändille uusia faneja, mutta tämä oli suureksi osaksi sitä mitä toivoinkin, joten tyytyväinen olen.
Uusia kiinnostavia levyjä tulee vielä vuoden loppupuolellakin monia. Apulannan se uusi albumi taitaa tulla vielä tämän vuoden puolella, mutta niinpä tulee uusi levy myös Oasikselta. Dig Out Your Soulia on ennakkoon kehuttu kovasti, mutta enpä vielä täysin usko ennen kuin se ilmestyy ja kuulen itse. Loppuvuodesta taitaa olla luvassa myös uusi albumi Eläkeläisiltä. Vähän tuntuu, että albumit ovat heiltä nykyään liiankin hyviä ja ammattitaitoisia, joten ihan kiinnostavaa levyä kiinnostuneempi olen silti syksyn keikoista. Mentävä on Helsinkiin tai jonnekin, jos ja kun eivät Lahteen tule. Polkadot Cadaverilta kai sitten tämän vuoden puolella tulee albumi nimeltään R. Kelly's Big Black Spaceship, joka varmaan menee minulla tilaukseen heti ilmestyessään. Sugababesin seuraavan levyn ilmestyminen taisi ikävä kyllä siirtyä ensi vuoden puolelle tai sitten ei. Joka tapauksessa sitä varjostaa ikävät huhut, että Timbaland tekisi yhtyeen kanssa jonkinlaista yhteistyötä. Joka tapauksessa uutta singleä olisi kai tulossa pian. ZZ Topilta tulee myös levy joskus ja vaikka en tiedä pitäisikö siitä kiinnostua kun hyvin kapeasti olen heidän tuotantoonsa ehtinyt tutustua, alustavasti miellyttää kuitenkin puheet siitä, että haluttaisiin palata entistä enemmän heidän 70-luvun blues-saundiin.
ZZ topilta lisäksi ilmestyi kesän kiinnostavien julkaisujen joukossa DVD Teksasin keikasta viime vuodelta. Eniten miellyttää kuitenkin bonus-materiaalin joukossa oleva Foxey Lady -cover, joka oli oikein kiva nähdä, kuulla ja saada oikein hyvälaatuisena epämääräisten youtube-pätkien sijaan.
"Pekka Jokinen" kirjoitti:
Joensuun laulurinteellä 12.7.2008 klo 23.15 esiintyy kuluvana vuotena 15 v. täyttävä Eläkeläiset-niminen kokoonpano.
Kyseessä on juhlakonsertti - jubileum konsert. Erikoisohjelmisto. Uskomattomia temppuja. Sensaatio!
Paikalliset poppiharrastelijat yrittävät huijata nuorisoa paikalle Ilosaarirock-nimisen oheistapahtuman varjolla. Pyh. Unohtakaa rokkaaminen ja tulkaa tansseihin: Lapikasta lattiaan pienessä pölyssä ja humpan tahdissa!
Lauantain ohjelma:
1.ODOTTELUA
- n. 25 lämmittely-yhtyettä viidellä eri lavalla
2. HUMPPATANSSIT
- miesten haku
- naisten haku
- humalahaku
Sunnuntaina toipumispäivän tuskaa ja ahdistusta koventamaan on juhla-alueelle järjestetty esiintymään mm. iskelmäbändi Joensuusta, hevibändi Kiteeltä ja ulkomaalainen iskelmälaulaja paikallisten viuluviikareiden säestämänä.
Viime kuussa siis ilmestyi positiivisin mielin odotettu Weezerin uusi albumi Weezer elikäs Red Album. Jotenkin haiskahtaa siltä, että tällä foorumilla kiinnostus Weezeriä kohtaan on hyvin vähäinen, mutta kirjoittelenpa silti. Tilanne siis Weezerin kohdalla oli se, että heidän loistavan toisen albumin jälkeen jokainen levy on ollut edellistä huonompi ja edellinen Make Believe suorastaan uskomattoman tylsä. Odottelin kuitenkin suhteettoman positiivisin odotuksin uutta levyä. Ilokseni voin todeta, että uusi levy on hyvä. Kyseessä on vähän kuin paluu juuria kohti, mutta ei sittenkään. Tylsyydestä on päästy eroon ja on löydetty niitä piirteitä mitä oli muutamalla ensimmäisellä levyllä, mutta ei kuitenkaan kopioitu niitä. Red Album kuulostaa nimittäin riittävän paljon erilaiselta kuin mikään aiempi. Tämä myös saattoi johtaa yhteen levyn heikkouksista eli se on vähän levyn sisälläkin liian erilainen, eikä se kuulostaa niin yhtenäiseltä. Biiseistä eniten miellyttää The Greatest Man That Ever Lived (Variations On A Shaker Hymn), Everybody Get Dangerous ja Pork and Beans, joka muuttui entistäkin hyvin paljon persoonallisemmaksi ja kiinnostavammksi kun sen musiikkivideo ilmestyi. Jos joku kurja ei ole vielä nähnyt tätä tähän mennessä lähes 10 miljoonaa katselukertaa kerännyttä videota, niin katsokoon. Väitän tuota parhaaksi musiikkivideoksi moneen vuoteen, mutta ymmärrän samalla erittäin hyvin poikkeavat mielipiteet. Muutamia muitakin mainioita aiheeseen liittyviä videoita Youtubesta löytyy kuten Pork & Beans - Will it Blend?. Nostaisin Red Albumin suunnilleen sinne suunnilleen Green Albumin tasolle Weezerin parhaiden levyjen listalla. Kahden ensimmäisen tasolle ei kuitenkaan ylletä ja suosittelen bändiin tutustuvien aloittavan niistä ensimäisistä.
Apulannalta ilmestyi Kesä-EP, jolla on neljä biisiä. Kyseessä on Apulannan ensimmäinen omakustannelevy ja se roikkui muisteekseni kolme viikkoa singlelistan ykkösenä. Aika harva bändi voi kehuskella ensimmäisen omakustannelevynsä nousseen listaykköseksi heti ilmestymisen jälkeen, vaikka tämä onkin toki erikoistapaus. Ennakoin oikein eli edellistä albumia hieman kevyempi linja miellytti kovasti. Luulen kuitenkin, että tämä oli vasta askel seuraavan albumin tyyliä kohti. Tämä tuntui askeleelta reilun viiden vuoden taakse. Aika vähän uutta oli havaittavissa ja tällainen ep olisi hyvinkin voinut ilmestyä joskus AKKM:n ja Hiekan välillä. Paha ihminen oli radiosoiton ansiosta tuttu jo viikkoja ennen ep:n ilmestymistä ja kuten vähän arvelinkin, se ei onneksi ollut levyn paras biisi. Näkysi muotoinen ja Sellaiset kuin itse olen ovat varsin hyviä, vaikka eivät toki mitään mullistavia. Sen sijaan Höyryksi ilmassa on niitä bändin keskinkertaisempia hitaita biisejä, joka on ihan ok tällä ep:llä muiden biisien seassa, mutta ei muuten innosta. Välillä kuitenkin kehun persoonallisuutta eli Pahasta ihmisestä tehty video on live-videoksi melko persoonallinen ja mukava. Kyllä kovasti tykkään, vaikka biisi on "vain" hyvä. Kenties Kesä-EP ei tarjonnut hirveästi mitään uutta eikä varsinkaan tuo bändille uusia faneja, mutta tämä oli suureksi osaksi sitä mitä toivoinkin, joten tyytyväinen olen.
Uusia kiinnostavia levyjä tulee vielä vuoden loppupuolellakin monia. Apulannan se uusi albumi taitaa tulla vielä tämän vuoden puolella, mutta niinpä tulee uusi levy myös Oasikselta. Dig Out Your Soulia on ennakkoon kehuttu kovasti, mutta enpä vielä täysin usko ennen kuin se ilmestyy ja kuulen itse. Loppuvuodesta taitaa olla luvassa myös uusi albumi Eläkeläisiltä. Vähän tuntuu, että albumit ovat heiltä nykyään liiankin hyviä ja ammattitaitoisia, joten ihan kiinnostavaa levyä kiinnostuneempi olen silti syksyn keikoista. Mentävä on Helsinkiin tai jonnekin, jos ja kun eivät Lahteen tule. Polkadot Cadaverilta kai sitten tämän vuoden puolella tulee albumi nimeltään R. Kelly's Big Black Spaceship, joka varmaan menee minulla tilaukseen heti ilmestyessään. Sugababesin seuraavan levyn ilmestyminen taisi ikävä kyllä siirtyä ensi vuoden puolelle tai sitten ei. Joka tapauksessa sitä varjostaa ikävät huhut, että Timbaland tekisi yhtyeen kanssa jonkinlaista yhteistyötä. Joka tapauksessa uutta singleä olisi kai tulossa pian. ZZ Topilta tulee myös levy joskus ja vaikka en tiedä pitäisikö siitä kiinnostua kun hyvin kapeasti olen heidän tuotantoonsa ehtinyt tutustua, alustavasti miellyttää kuitenkin puheet siitä, että haluttaisiin palata entistä enemmän heidän 70-luvun blues-saundiin.
ZZ topilta lisäksi ilmestyi kesän kiinnostavien julkaisujen joukossa DVD Teksasin keikasta viime vuodelta. Eniten miellyttää kuitenkin bonus-materiaalin joukossa oleva Foxey Lady -cover, joka oli oikein kiva nähdä, kuulla ja saada oikein hyvälaatuisena epämääräisten youtube-pätkien sijaan.
Goner, se on Foxy Lady, aina. Minulle. Ikuisesti.
Tuli tuossa eilen käytyä kattoo Apulantaa. Vetivät pojat kyllä aika hyvän keikan, soittivat aika paljon kaikkia vanhoja loistavia biisejä. Tonykin heitti vaikka kuinka monta kertaa nii loistavia omia läppäbiisejä sinne väliin, kuultiin jazzia ja humppaa ja kaikennäköistä kivaa hyvillä sanoituksilla. =D
Encoressakin kuultiin Enter Sandmania ja Pitkää kuumaa kesää. Mutta kaiken kruunasi irroittakaa käsi, ei tarvinnu minun ku pari kertaa huudella tuota kappaletta, niin he soittivat sen, siinä on kyllä Apulannan ehkä paras biisi!
Niin ja viime viikolla olin Wienin operatalossa kuuntelemassa Mozartia. Lomailemassa kaupungissa ollessani kun olin, niin pitihän sitä käydä oopperataloon tutustumassa ja mikäs sen parempi tapa olisikaan ollut, kun käydä konsertissa. Konsertissa siis kuultiin kaikkea Mozartin ja Straussin klassikoita.
Encoressakin kuultiin Enter Sandmania ja Pitkää kuumaa kesää. Mutta kaiken kruunasi irroittakaa käsi, ei tarvinnu minun ku pari kertaa huudella tuota kappaletta, niin he soittivat sen, siinä on kyllä Apulannan ehkä paras biisi!
Niin ja viime viikolla olin Wienin operatalossa kuuntelemassa Mozartia. Lomailemassa kaupungissa ollessani kun olin, niin pitihän sitä käydä oopperataloon tutustumassa ja mikäs sen parempi tapa olisikaan ollut, kun käydä konsertissa. Konsertissa siis kuultiin kaikkea Mozartin ja Straussin klassikoita.
"Goner" kirjoitti:
Jos joku kurja ei ole vielä nähnyt tätä tähän mennessä lähes 10 miljoonaa katselukertaa kerännyttä videota, niin katsokoon. Väitän tuota parhaaksi musiikkivideoksi moneen vuoteen, mutta ymmärrän samalla erittäin hyvin poikkeavat mielipiteet.
Itse näin videon MTV:ltä noin viikko sitten. Video oli kyllä sopivan punk-henkinen: ovelia viitteitä nyky-yhteiskunnasta viljeltiin siellä sun täällä. Itse biisin taas kuulin uudestaan Radio Rockin Rautaa vai roskaa -äänestyksessä. Taisi biisi lopulta kyllä olla hilkulla roskaa. Moni ei näköjään tainnut ymmärtää aivan biisin sanomaa vaan kappaletta arvosteltiin lähinnä soittamisen teknisyytenä.
Onko toi nyt yllätys. Radio Rockin kuuntelijoista suurin osa kuitenkin on punaniskajuntteja, joten jollei biisi ole jotain pseudo-acdc-jämäriffipaskaa, niin tuomio on junteilta lähes poikkeuksetta "roskaa".
Tuo Pork And Beans oli kyllä aika helvetin hieno video. Tuollaisia tarvitaan enemmän.
Videossa jotain epämääräistä 4chan yms. -memetystä ja outoilua outoilun vuoksi. Musiikki maistui juuri sellaiselta kuivalta uusiopunkilta, jossa kertosäkeen ainoa merkitys on olla raskas. Ei tarvita enempää.
Video oli mainio, ihmeen monta jopa tunnistin noista Youtube -"julkkiksista" tuossa videossa. Biisistä ei sitten jäänyt mitään mieleen, joka ei kyllä olekaan mitenkään harvinaista kun on kyse Weezeristä.
Aika sivistää juntteja ja muita runkkareita.
Osa 1,
http://www.youtube.com/watch?v=LoDql7eYG3k
pakollinen yllätys mukaan
Osa 2,
fantastinen esitys http://www.youtube.com/watch?v=ieHJ4x6uZko
Kathrine omaa upean äänen ja on samalla lähes täydellisen kaunis.
Osa 3
Koskettava esitys http://www.youtube.com/watch?v=4ObUoSVX1J0
Hieno kappele ja Andrean vaikka ei ole mikään "supertenori" laulaa tuon kappaleen upeasti.
Osa 4,
Jokaisen pitäisi tämä jo tuntea http://www.youtube.com/watch?v=VwMkGBNQ08g
Osa 5
Myös varmasti lähes jokaiselle tuttu jo
http://www.youtube.com/watch?v=Wod-MudLNPA
häpeä ellei ole.
Osa 6
Pakollinen oppimäärä
http://www.youtube.com/watch?v=f3DYA1uhR8g
Osa 7
http://www.youtube.com/watch?v=GSKL5E3zSjs
ja vaihtoehtoinen versio
http://www.youtube.com/watch?v=Gz3Cc7wlfkI
Mikäli et tunne niin ala kaivelle jo partateriä esiin.
Osa 8
Historian paras tenori ja paras joululaulu
http://www.youtube.com/watch?v=9nrDfqoYzNo
Perfect.
Osa 9
Historian kaunein kappale Jussin laulamana
http://www.youtube.com/watch?v=tWQ-0QLCWwE
Tässä ei paljoa Paul Pottsit paina.
Osa 10
http://www.youtube.com/watch?v=m6BQKFs3-VM
Mahtava.
Hyvin, hyvin pikku pläjäys, mutta takaavat iloa vuosiksi eteenpäin. Jo pelkän yleissivistyksen takia kannattaa kuunnella.
Osa 1,
http://www.youtube.com/watch?v=LoDql7eYG3k
pakollinen yllätys mukaan
Osa 2,
fantastinen esitys http://www.youtube.com/watch?v=ieHJ4x6uZko
Kathrine omaa upean äänen ja on samalla lähes täydellisen kaunis.
Osa 3
Koskettava esitys http://www.youtube.com/watch?v=4ObUoSVX1J0
Hieno kappele ja Andrean vaikka ei ole mikään "supertenori" laulaa tuon kappaleen upeasti.
Osa 4,
Jokaisen pitäisi tämä jo tuntea http://www.youtube.com/watch?v=VwMkGBNQ08g
Osa 5
Myös varmasti lähes jokaiselle tuttu jo
http://www.youtube.com/watch?v=Wod-MudLNPA
häpeä ellei ole.
Osa 6
Pakollinen oppimäärä
http://www.youtube.com/watch?v=f3DYA1uhR8g
Osa 7
http://www.youtube.com/watch?v=GSKL5E3zSjs
ja vaihtoehtoinen versio
http://www.youtube.com/watch?v=Gz3Cc7wlfkI
Mikäli et tunne niin ala kaivelle jo partateriä esiin.
Osa 8
Historian paras tenori ja paras joululaulu
http://www.youtube.com/watch?v=9nrDfqoYzNo
Perfect.
Osa 9
Historian kaunein kappale Jussin laulamana
http://www.youtube.com/watch?v=tWQ-0QLCWwE
Tässä ei paljoa Paul Pottsit paina.
Osa 10
http://www.youtube.com/watch?v=m6BQKFs3-VM
Mahtava.
Hyvin, hyvin pikku pläjäys, mutta takaavat iloa vuosiksi eteenpäin. Jo pelkän yleissivistyksen takia kannattaa kuunnella.
Huomenna Iron Maiden.
Sanattomaksi vetää, nyt tosiaan yritetään nukkua ja sitten aamuvuoroon. Sen jälkeen 10:30 bussilla hesaan jonottamaan. Jep, 10:30. Life's hard.
Sanattomaksi vetää, nyt tosiaan yritetään nukkua ja sitten aamuvuoroon. Sen jälkeen 10:30 bussilla hesaan jonottamaan. Jep, 10:30. Life's hard.
"Velocity" kirjoitti:
Huomenna Iron Maiden.
Sanattomaksi vetää, nyt tosiaan yritetään nukkua ja sitten aamuvuoroon. Sen jälkeen 10:30 bussilla hesaan jonottamaan. Jep, 10:30. Life's hard.
Itselläni on istumapaikka, joten luultavasti saavun vasta kuudelta stadionille. Lämppäreistä ainakin Avenged Sevenfold kiinnostaa. Sää on luultavasti aurinkoinen, joten mikäs siinä
Dickinson on kyllä äijä! Mies osaa ottaa yleisön vastaan h*****in hyvin. Ja lämppärit vetivät myös hyvin. Lauren Harris säväytti ainakin. Voisin hiukan tutustua tuotantoon tarkemmin. Mutta kattavampi arvio keikasta tulee sitten blogiini. Ei voi sanoa Tampereen keikalle menijöille muuta kuin, että ette tule pettymään!
Keikan saldo:
- Hauska jonotus, kymmenen tuntia \m/
- Vitusti kuopiolaisia...
- Kaljaa ja tupakkaa
- Velocity spotted (again). Kaikessa on huonot puolensa
- Lauren Harris oli paska, Avenged aika mitäänsanomaton. Beast and the Harlot on ok
- Maiden oli parsa ja Bruce kehui kokoajan Suomea. (Ainahan se kaikkia.) Teki mieli itkeä the Clairvoyantin aikana.
Mieletön kokemus
- Hauska jonotus, kymmenen tuntia \m/
- Vitusti kuopiolaisia...
- Kaljaa ja tupakkaa
- Velocity spotted (again). Kaikessa on huonot puolensa
- Lauren Harris oli paska, Avenged aika mitäänsanomaton. Beast and the Harlot on ok
- Maiden oli parsa ja Bruce kehui kokoajan Suomea. (Ainahan se kaikkia.) Teki mieli itkeä the Clairvoyantin aikana.
Mieletön kokemus
"Kameli" kirjoitti:
Keikan saldo:
- Hauska jonotus, kymmenen tuntia \m/
- Vitusti kuopiolaisia...
- Kaljaa ja tupakkaa
- Velocity spotted (again). Kaikessa on huonot puolensa
- Lauren Harris oli p**ka, Avenged aika mitäänsanomaton. Beast and the Harlot on ok
- Maiden oli parsa ja Bruce kehui kokoajan Suomea. (Ainahan se kaikkia.) Teki mieli itkeä the Clairvoyantin aikana.
Mieletön kokemus
Oli kyllä melkoinen kokemus. Uskomaton keikka + känninen Kameli baja-majojen edessä horisemassa jotain kaljasta.
Muutamia noteja;
-Lauren Harris oli melkoinen pano, mutta siihen se jäikin.
-Avenged toimi, mutta en voisi kuvitella kuuntelevani sitä muuten kuin festareilla ja lämppärinä
-Maiden oli parempi kuin olisin voinut kuvitella. Olin pari metriä eturivistä, ja kyllä siinä ehti rutistua kuin huutaakin, riehua ja fiilistellä.
-Keikkapaita on niin vitun hieno
-Lavasteet olivat todella hienoja
-Robotit
-Janick Gersin kitaranheilutukset, pyöritykset ja kaikki muut kehon ympäri sheikkaukset; esim. hula-hula-pyöritystä kitaralla ja kepin heitto about 5 metriin ilmaan, melkoisen näyttävää
-Murrayn jäätävät ilmeet
-Dickinsonin pipon lento suoraan 0.5m minusta, jolloin pari tonnia lihaa syöksyi päälleni. Onneksi ei pahasti käynyt.
Eddie runkkas Murrayn vieressä
"Volga" kirjoitti:
Eddie runkkas Murrayn vieressä
Jep, oli kyllä hauska kohta. Ja Murray vaan hymyili suu auki niinkuin aina
"The Albatross! Look there it is!...hey, wait a sec...*BAM*. Hmmm, shit. That can't be good." – Bruce Dickinson
Oli kyllä aivan mahtava keikka, tosin valojen "puuttuminen" söi fiilistä hieman mutta silti aivan parhautta. Bändi oli vedossa ja onneksi Brucekin oli jo flunssasta toipunut. Keikan ehdottomat kohokohdat: ROTAM ja Moonchild.
UP THE IRONS!!
Oli kyllä aivan mahtava keikka, tosin valojen "puuttuminen" söi fiilistä hieman mutta silti aivan parhautta. Bändi oli vedossa ja onneksi Brucekin oli jo flunssasta toipunut. Keikan ehdottomat kohokohdat: ROTAM ja Moonchild.
UP THE IRONS!!
"4 Real" kirjoitti:
"The Albatross! Look there it is!...hey, wait a sec...*BAM*. Hmmm, shit. That can't be good." – Bruce Dickinson
Bändi oli vedossa ja onneksi Brucekin oli jo flunssasta toipunut. Keikan ehdottomat kohokohdat: ROTAM ja Moonchild.
UP THE IRONS!!
Samaa mieltä.
Tuosta albtross-jutusta vielä... Eikö Bruce selittänyt jotain, että "it's the same bird that we ordered to fly over Helsinki when we played Rime of the Ancient Mariner." Bruce oli kyllä hyvällä päällä: huumoria lensi, laulu kulki erinomaisesti sekä saatiin nauttia uskomattoman korkeista kiljahduksista sekä Scream for Me... -huudahduksista runsaasti.
"ilike" kirjoitti:"4 Real" kirjoitti:
"The Albatross! Look there it is!...hey, wait a sec...*BAM*. Hmmm, shit. That can't be good." – Bruce Dickinson
Bändi oli vedossa ja onneksi Brucekin oli jo flunssasta toipunut. Keikan ehdottomat kohokohdat: ROTAM ja Moonchild.
UP THE IRONS!!
Samaa mieltä.
Tuosta albtross-jutusta vielä... Eikö Bruce selittänyt jotain, että "it's the same bird that we ordered to fly over Helsinki when we played Rime of the Ancient Mariner."
Enpä nyt osaa tuohon vastata mitäään.
"4 Real" kirjoitti:"ilike" kirjoitti:"4 Real" kirjoitti:
"The Albatross! Look there it is!...hey, wait a sec...*BAM*. Hmmm, shit. That can't be good." – Bruce Dickinson
Bändi oli vedossa ja onneksi Brucekin oli jo flunssasta toipunut. Keikan ehdottomat kohokohdat: ROTAM ja Moonchild.
UP THE IRONS!!
Samaa mieltä.
Tuosta albtross-jutusta vielä... Eikö Bruce selittänyt jotain, että "it's the same bird that we ordered to fly over Helsinki when we played Rime of the Ancient Mariner."
Enpä nyt osaa tuohon vastata mitäään.
Miksi sitten vastasit?
Musiikkimaku näyttää tällä hetkellä Ankka Rockilta. Tunti sitten varasin liput kahdelle päivälle ja fiilis on katossa jo nyt. Kerrotaanpa hieman, millainen on näillä näkymin oma (kärjistetty) henkilökohtainen keikkaohjelmani, mikäli se joitakin sattuisi kiinnostamaan:
Lauantaina aloitellaan Miken Monroen (ja Andyn) eläimellisellä vetovoimalla toimivalla Hanoi Rocksilla, jota en ole koskaan nähnyt livenä (en tosin ole nähnyt mitään muutakaan sitten 5(?) vuoden takaisen Pave Maijasen keikan yhdessä äipän ja isukin kanssa, joten ei siinä mitään...). Tämä on ehdottomasti keikan toiseksi tärkein bändi, jonka näkemisestä olisin valmis vaikka myymään toisen kivekseni (huom. en molempia).
Sitten siirrytään monien (ei vielä toistaiseksi varmaa tietoa) muiden esiintyjien kautta lauantai-illan päättävään HIM:iin, jonka musiikista minulla ei vielä toistaiseksi ole kovin vahvaa mielipidettä. Tosin pienten, hieman epäselvien väläysten perusteella nuppi sanoo, että kyseessä on laatubändi, joka pitää nähdä, ja vaikkei olisikaan, niin mitä vitun väliä? Tässä vaiheessa iltaa ollaan jo sellaisissa fiiliksissä, että sellaiset, listojen kärkipäässä seikkailevat tähdet, kuten Anna Abreu yhdessä Ari Koivusen kanssa saavat (kohtuu)hyvän fiiliksen päälle, joten turha tässä on stressata - fiilis tulee ensimmäisen illan jälkeen olemaan hyvä - ainoa kysymys siis on - tuleeko se olemaan vitun hyvä?
Sununtain aloittaa (joidenkin lämmittelijöiden) jälkeen Apulanta, josta minulla ei myöskään ole kovin vahvaa näkemystä, mutta jokin sanoo, että mp3:set on keksitty, joten pauketta päälle ja napit naa... siis korvaan ja päästetään kama päähän ja annetaan sen olla siellä. Aikaa 2 viikkoa, joten eiköhän tässä joitain vaikutuksia ehditä kokemaan...
Apulannan jälkeen samalla lavalla (festarialueella on yhteensä kolme esiintymislavaa) jatkaa Ismo Alanko yhdessä Teho Majamäen kanssa, joiden yhteenlaskettu summa on jotain todella psykedeelistä, oikeasti tajunnanrajäyttävää tavaraa, joka jää mieliin ikuisiksi ajoiksi eikä poistu sieltä koskaan. Olisinko siis valmis myymään molemmat kivekseni tästä elämyksestä? Nosiis, toinenhan meni jo Hanoi Rocksille, joten pistetään vaikka toinen munuainen yhdessä nielirisojen kanssa -
PAKKO NÄHDÄ TÄMÄ!
............suurien tunteiden jälkeen mieltä "rauhoittelee" muutamat bändit, joiden jälkeen ilta päättynee kotimaisen PMMP:n tarjoamiin nostalgia-fiiliksiin. Rusketusraitojen soidessa mieleen muistuvat kaikki teini-lapsuusajan discot, joissa fiilisteltiin PMMP:n tahdissa... Ahh, tämä tulee olemaan jotain niin kaunista ja herkkää...
Meikäläisen elämän ekat festarit ja ensimmäinen konsertti arviolta noin viiden vuoden tauon jälkeen. Kavereiden (toivottavasti nyt edes pari tuonne lähtee) kanssa luultavasti liikkeelle, mutta yleisestihän festarit tunnetaan paikkoina, joissa nautitaan musiikista ja tavataan/nähdään tuttuja ja joitakin ei-niin-tuttuja. Koskaan ei voi tietää, mitä tapahtuu ja keiden kanssa tapahtuu... Nyt kuitenkin lisää fiilistelemään ja tutustumaan noihin Ankka Rock:n esiintyjiin - kaksi viikkoa aikaa, joten kova urakka siitä tulee, mutta eiköhän tässä ehdi ainakin noihin suurimpiin ja mielenkiintoisimpiin tutustua. En ole juuri koskaan/ollenkaan kuullut sellaisia esiintyjiä kuten Mokoma, Von Hertzen Brothers, Reino & The Rhinos, Volbeat, Lauri Tähkä & Elonkorjuu, Disco Ensemble, Soilwork, Apocalyptica ja Opeth, joten ehdotuksia/suosituksia/fiilistelyjä otetaan mieluusti vastaan.
Viime aikoina on tullut pikkuhiljaa tutustuttua mm. "sellaisiin" esiintyjiin kuten Pink Floyd, The Doors, Jimi Hendrix ja Nirvana. Kaikista olen pitänyt - tosin ensiaskelia vasta - mutta musiikkimaku alkaa pikkuhiljaa laajentua, ja hyvä niin. Viime aikoina musa soinut joka hetki kun vain mahdollista ja silloin, kun ei ole soinut, on sitä tuotettu itse. Julkisesti en ole laulanut, mutta suihkussa kyllä (silloin, kun ei ole muita himassa) ja täytyy sanoa, että tää on aika siistii. Paljosta on jäänyt paitsi, mutta koskaan ei ole liian myöhästä "ottaa aikaa takaisin" ja kokea se, mikä olisi pitänyt kokea aiemmin. Mutta siis, Ankka Rock on seuraava suunta ja odotus kova.
Niin, ja kännissä tottakai
Lauantaina aloitellaan Miken Monroen (ja Andyn) eläimellisellä vetovoimalla toimivalla Hanoi Rocksilla, jota en ole koskaan nähnyt livenä (en tosin ole nähnyt mitään muutakaan sitten 5(?) vuoden takaisen Pave Maijasen keikan yhdessä äipän ja isukin kanssa, joten ei siinä mitään...). Tämä on ehdottomasti keikan toiseksi tärkein bändi, jonka näkemisestä olisin valmis vaikka myymään toisen kivekseni (huom. en molempia).
Sitten siirrytään monien (ei vielä toistaiseksi varmaa tietoa) muiden esiintyjien kautta lauantai-illan päättävään HIM:iin, jonka musiikista minulla ei vielä toistaiseksi ole kovin vahvaa mielipidettä. Tosin pienten, hieman epäselvien väläysten perusteella nuppi sanoo, että kyseessä on laatubändi, joka pitää nähdä, ja vaikkei olisikaan, niin mitä vitun väliä? Tässä vaiheessa iltaa ollaan jo sellaisissa fiiliksissä, että sellaiset, listojen kärkipäässä seikkailevat tähdet, kuten Anna Abreu yhdessä Ari Koivusen kanssa saavat (kohtuu)hyvän fiiliksen päälle, joten turha tässä on stressata - fiilis tulee ensimmäisen illan jälkeen olemaan hyvä - ainoa kysymys siis on - tuleeko se olemaan vitun hyvä?
Sununtain aloittaa (joidenkin lämmittelijöiden) jälkeen Apulanta, josta minulla ei myöskään ole kovin vahvaa näkemystä, mutta jokin sanoo, että mp3:set on keksitty, joten pauketta päälle ja napit naa... siis korvaan ja päästetään kama päähän ja annetaan sen olla siellä. Aikaa 2 viikkoa, joten eiköhän tässä joitain vaikutuksia ehditä kokemaan...
Apulannan jälkeen samalla lavalla (festarialueella on yhteensä kolme esiintymislavaa) jatkaa Ismo Alanko yhdessä Teho Majamäen kanssa, joiden yhteenlaskettu summa on jotain todella psykedeelistä, oikeasti tajunnanrajäyttävää tavaraa, joka jää mieliin ikuisiksi ajoiksi eikä poistu sieltä koskaan. Olisinko siis valmis myymään molemmat kivekseni tästä elämyksestä? Nosiis, toinenhan meni jo Hanoi Rocksille, joten pistetään vaikka toinen munuainen yhdessä nielirisojen kanssa -
PAKKO NÄHDÄ TÄMÄ!
............suurien tunteiden jälkeen mieltä "rauhoittelee" muutamat bändit, joiden jälkeen ilta päättynee kotimaisen PMMP:n tarjoamiin nostalgia-fiiliksiin. Rusketusraitojen soidessa mieleen muistuvat kaikki teini-lapsuusajan discot, joissa fiilisteltiin PMMP:n tahdissa... Ahh, tämä tulee olemaan jotain niin kaunista ja herkkää...
Meikäläisen elämän ekat festarit ja ensimmäinen konsertti arviolta noin viiden vuoden tauon jälkeen. Kavereiden (toivottavasti nyt edes pari tuonne lähtee) kanssa luultavasti liikkeelle, mutta yleisestihän festarit tunnetaan paikkoina, joissa nautitaan musiikista ja tavataan/nähdään tuttuja ja joitakin ei-niin-tuttuja. Koskaan ei voi tietää, mitä tapahtuu ja keiden kanssa tapahtuu... Nyt kuitenkin lisää fiilistelemään ja tutustumaan noihin Ankka Rock:n esiintyjiin - kaksi viikkoa aikaa, joten kova urakka siitä tulee, mutta eiköhän tässä ehdi ainakin noihin suurimpiin ja mielenkiintoisimpiin tutustua. En ole juuri koskaan/ollenkaan kuullut sellaisia esiintyjiä kuten Mokoma, Von Hertzen Brothers, Reino & The Rhinos, Volbeat, Lauri Tähkä & Elonkorjuu, Disco Ensemble, Soilwork, Apocalyptica ja Opeth, joten ehdotuksia/suosituksia/fiilistelyjä otetaan mieluusti vastaan.
Viime aikoina on tullut pikkuhiljaa tutustuttua mm. "sellaisiin" esiintyjiin kuten Pink Floyd, The Doors, Jimi Hendrix ja Nirvana. Kaikista olen pitänyt - tosin ensiaskelia vasta - mutta musiikkimaku alkaa pikkuhiljaa laajentua, ja hyvä niin. Viime aikoina musa soinut joka hetki kun vain mahdollista ja silloin, kun ei ole soinut, on sitä tuotettu itse. Julkisesti en ole laulanut, mutta suihkussa kyllä (silloin, kun ei ole muita himassa) ja täytyy sanoa, että tää on aika siistii. Paljosta on jäänyt paitsi, mutta koskaan ei ole liian myöhästä "ottaa aikaa takaisin" ja kokea se, mikä olisi pitänyt kokea aiemmin. Mutta siis, Ankka Rock on seuraava suunta ja odotus kova.
Niin, ja kännissä tottakai
Zeppelin kuoli 30 vuotta sitten...
Nojoo, kyllä varmaan intohimoisimmille kelpaa Zeppelin missä muodossa tahansa.
Nojoo, kyllä varmaan intohimoisimmille kelpaa Zeppelin missä muodossa tahansa.
30 vuotta sitten? Mitähän mahdat houria?
Aito LedZep kuoli 25. syyskuuta 1980, sen nyt pitäisi olla kaikille selviö.
Aito LedZep kuoli 25. syyskuuta 1980, sen nyt pitäisi olla kaikille selviö.
R.I.P Bonzo ja R.I.P LedZep
Toisaalta kyllähän sitä pelkästään Plantista ja Pagestakin maksaisi.
...
Musahomoilen taas parin vuoden päästä. kthxbai
Toisaalta kyllähän sitä pelkästään Plantista ja Pagestakin maksaisi.
...
Musahomoilen taas parin vuoden päästä. kthxbai
Senkin uhalla että vastaat tähän vasta kahden vuoden päästä, on mun pakko huomauttaa että muista myös John Paul Jones, mies oli kuitenkin bändin mahtavan grooven toinen tukipilari. JPJ:lle hänen ansaitsemaansa kunniaa!
Sori Khan, sen verran uusi tuttavuus mulle, etten aivan päivälleen muistanut/tiennyt...
Mutta ihan tosissaan... vähän semmoinen fiilis tuosta uutisesta nousee, että mitäköhän tästäkin oikein tulee? Yhtye ollut kuolleena melkein 28 vuotta eikä sen jälkeiset esiintymiset mitään kovin menestyksekkäitä ole olleet (ellen aivan väärin ole käsittänyt)... Saadaankohan sieltä sitä hyvää nostalgiaa, vai tuleeko semmonen tunne, että mitä vittua tää oikeen on olevinaan?
Paha kysymys... en lähde itse veikkailemaan enkä luultavasti paikan päällekään (mikäli nyt edes tulossa ovat), joten mene ja tiedä...
Mutta ihan tosissaan... vähän semmoinen fiilis tuosta uutisesta nousee, että mitäköhän tästäkin oikein tulee? Yhtye ollut kuolleena melkein 28 vuotta eikä sen jälkeiset esiintymiset mitään kovin menestyksekkäitä ole olleet (ellen aivan väärin ole käsittänyt)... Saadaankohan sieltä sitä hyvää nostalgiaa, vai tuleeko semmonen tunne, että mitä vittua tää oikeen on olevinaan?
Paha kysymys... en lähde itse veikkailemaan enkä luultavasti paikan päällekään (mikäli nyt edes tulossa ovat), joten mene ja tiedä...
No viime vuoden lopullahan bändi veti kuulemma erittäin hyvän keikan, kun pitää mielessä että kyse on eläkeikäisistä herroista.
Ja ei siellä kanisterienkaan takana kuka tahansa mattimeikäläinen ole vaan Johnin poika Jason, hänkin tehnyt pitkän uran rockpiireissä.
Ja ei siellä kanisterienkaan takana kuka tahansa mattimeikäläinen ole vaan Johnin poika Jason, hänkin tehnyt pitkän uran rockpiireissä.
Nojuu, voihan se olla, voihan se olla...
Ohimennen mainittakoon, että Zeppelinin (vai LedZepiksikö te homot sitä kutsutte) ensimmäistä lättyä on viime aikoina tullut kuunneltua ja aika kovaltahan se vaikuttaa - musiikki on (yllätys, yllätys) moniulotteista, välillä rauhallista, välillä raskaampaa ja sen kappaleet kertovat upeaa tarinaa niin rakkaudesta kuin elämästä itsestäänkin. Vielä en kykene tämän syvällisempiin "musahomoiluihin", mutta pikkuhiljaa, pikkuhiljaa... Harvoin on uusi tuttavuus kolahtanut näin lujaa ja nopeasti, joten lupaavalta vaikuttaa, erittäin lupaavalta, itse asissa.
Mutta nyt siirryn toiseen kelkkaan Rauli "Badding" Somerjoen messiin - se on nimittäin kova jätkä se Rauli
Ohimennen mainittakoon, että Zeppelinin (vai LedZepiksikö te homot sitä kutsutte) ensimmäistä lättyä on viime aikoina tullut kuunneltua ja aika kovaltahan se vaikuttaa - musiikki on (yllätys, yllätys) moniulotteista, välillä rauhallista, välillä raskaampaa ja sen kappaleet kertovat upeaa tarinaa niin rakkaudesta kuin elämästä itsestäänkin. Vielä en kykene tämän syvällisempiin "musahomoiluihin", mutta pikkuhiljaa, pikkuhiljaa... Harvoin on uusi tuttavuus kolahtanut näin lujaa ja nopeasti, joten lupaavalta vaikuttaa, erittäin lupaavalta, itse asissa.
Mutta nyt siirryn toiseen kelkkaan Rauli "Badding" Somerjoen messiin - se on nimittäin kova jätkä se Rauli
Metallica sitten julkaisi uuden albuminsa biisien nimet.
http://metallica.com/index.asp?item=601036
The Unforgiven III, c'mon?
Aika synkkä kokonaisuus taitaa olla tulossa, toivottavasti biisit itse eivät ole yhtä "synkkiä" kuin biisien nimet.
http://metallica.com/index.asp?item=601036
The Unforgiven III, c'mon?
Aika synkkä kokonaisuus taitaa olla tulossa, toivottavasti biisit itse eivät ole yhtä "synkkiä" kuin biisien nimet.
Jepjep, Rässipaska julkaisee kolme uutta rallia, kattomaan kaikki. Myönsipä kitaristi itekkin että studiossa olivat keksineet lisätä viittauksen Judas Priestin painkilleriin, ja tahattomampia ovat Metallican Orion ja Stonen day of death. Menkääpäs kuuntelemaan ja tarkasti!
www.myspace.com/Thrashded
EDIT: Uudet biisit ovat siis Common Enemy, Second Heaven ja Alcoholic Insane (älkää kysykö vikan biisin nimestä, kun eivät tiedä itsekkään)
www.myspace.com/Thrashded
EDIT: Uudet biisit ovat siis Common Enemy, Second Heaven ja Alcoholic Insane (älkää kysykö vikan biisin nimestä, kun eivät tiedä itsekkään)
Kukaan ei varmaankaan ollut eilen Äänekoskella kattoo Stam1naa(+teräsbetoni)? Vetivät pojat kyllä niin loistavan keikan, että. Yleisökin oli aivan mahtava, eturivissä kerkesin nauttia keikkaa sen tasan 15 sekuntia ensimmäistä biisiä(ristiriita), kun mellakka aita hajosi eestä =D
Keikan yksi hienoimmista hetkistä oli, kun katsottiin Pexin kanssa suoraan toisiamme silmiin ja laulettiin Likaisen Parketin kertosäettä ainakin 10 sekunnin ajan toisiamme tuijottaen.
'betonin keikan aikana käytiin moikkaamassa Pexiä, ajettiin sen naiset pois =D
Ainiin ja Kaken rumpukapulakin tarttu mukaan
Keikan yksi hienoimmista hetkistä oli, kun katsottiin Pexin kanssa suoraan toisiamme silmiin ja laulettiin Likaisen Parketin kertosäettä ainakin 10 sekunnin ajan toisiamme tuijottaen.
'betonin keikan aikana käytiin moikkaamassa Pexiä, ajettiin sen naiset pois =D
Ainiin ja Kaken rumpukapulakin tarttu mukaan
"Volga" kirjoitti:
Kukaan ei varmaankaan ollut eilen Äänekoskella kattoo Stam1naa(+teräsbetoni)? Vetivät pojat kyllä niin loistavan keikan, että. Yleisökin oli aivan mahtava, eturivissä kerkesin nauttia keikkaa sen tasan 15 sekuntia ensimmäistä biisiä(ristiriita), kun mellakka aita hajosi eestä =D
Keikan yksi hienoimmista hetkistä oli, kun katsottiin Pexin kanssa suoraan toisiamme silmiin ja laulettiin Likaisen Parketin kertosäettä ainakin 10 sekunnin ajan toisiamme tuijottaen.
'betonin keikan aikana käytiin moikkaamassa Pexiä, ajettiin sen naiset pois =D
Ainiin ja Kaken rumpukapulakin tarttu mukaan
Stam1na on kyllä livenä aina niin helvetin loistava. 4 kertaa nähty ja kaikki ovat olleet todella mahtavia keikkoja. Yhdellä yhteiskuva Pexin kanssa, Irc-galleriasta löytyy - olen siinä tosin melkoinen babyface.
"Velocity" kirjoitti:
Yhdellä yhteiskuva Pexin kanssa, Irc-galleriasta löytyy - olen siinä tosin melkoinen babyface.
Juuri katsoin tuon kuvan ja täytyy myöntää että pisti hiukan hymyilyttämään =DD Itsellänikin komeilee nyt yhteiskuva galleriassa, tosin kuvanlaatu vähän kusas, mutta pikkuvikoja.
All Shall Perish Nosturiin! o/
Tätä olenkin jo odottanut. Must-see perkele!
Tätä olenkin jo odottanut. Must-see perkele!
"Volga" kirjoitti:"Velocity" kirjoitti:
Yhdellä yhteiskuva Pexin kanssa, Irc-galleriasta löytyy - olen siinä tosin melkoinen babyface.
Juuri katsoin tuon kuvan ja täytyy myöntää että pisti hiukan hymyilyttämään =DD Itsellänikin komeilee nyt yhteiskuva galleriassa, tosin kuvanlaatu vähän kusas, mutta pikkuvikoja.
Jep, itsekin tuolle nauroin kun näin ekan kerran 2 vuoteen. 164cm tuossa kuvassa, nyt 180cm. Naamakin on muuttunut
Mutta juu, hieno hetki oli kyseessä.
Morjens. Springsteen oli aika hieno, mutta vähän ylipitkä. Encore kesti noin tunnin, olisi voinut lopettaa Dancing in the Darkiin, kun eivät sitä Riveriä kuitenkaan soittaneet. Mieluummin se kuin Hungry Heart, joka luonnollisesti soi stadikalla, Born in the U.S.A.:n, The Promised Landin sekä muiden hittien lisäksi. Toisena encorena soitettu Born to Run oli myös yksi keikan kohokohtia. Uuden levyn materiaali toimi myös varsin mukavasti, ja Radio Nowhereä oli kiva hoilata mukana. Erään kaverini kanssa heiluttiin aivan Golden Ringin (eli se alue lavan edessä jonne pääsee maksamalla parisenkymppiä ekstraa) ulkopuolella, eli paikatkin olivat kelvolliset. Valitettavasti edessä vain seisoi sopivasti kaksi 190-mittaista hujoppia, mutta muuta valitettavaa paikoissa ei juurikaan ollut. Ja Brucen lavakäyttäytyminen oli sitä taattua miestä itseään, eli faneja ei kosiskeltu ainakaan liian vähän, sen verran tiuhaan mies kävi lavan alaosassa kättelemässä porukkaa. Mainio kokemus tosiaan oli, vaikka tosiaan loppua kohden alkoi vähän puuduttamaan.
Finlayn festariviesti selitti aika hyvin sen, miksi itse en moisissa juuri jaksa käydä. Koska tuntuu, että joka toisella suuremmalla festarilla esiintyvät Apulanta, Ari Koivunen, PMMP, Von Hertzen Brothers ja Kotiteollisuus. Kertonee jotain valtavirran tarjonnan suppeudesta, sekä siitä että kyseisiä festareita on aivan liikaa, kun näköjään ei noita esiintyjiä saada tarpeeksi, kun jokaisella festarilla tuntuu olevan samat esiintyjät.
Ja jos samat esiintyjät eivät riso, niin viimeistään tämän Koskisen Sedun monopoli pistää jurppimaan. Hynynen sanoi RMJ:n yhteydessä aika hyvin, että häntä ei ainakaan kiinnosta pätkääkään hengata Koskisen ja b-luokan poviblondien kanssa, ja kehottikin heitä pysymään kotona perheidensa luona viettämässä kesää, eikä patsastelemassa jollain festareilla. Ja lienee turha sanoa, että musiikki tuskin tätä karavaania houkutteli VIP-telttaansa itseään esittelemään.
Ilosaarirock olisi tosin kiinnostanut. Siellä kun esiintyi Circle-mies Janne Westerlundin mainio folkrock-porukka Plain Ride ja toisen Circle-miehen Jussi Lehtisalon ja sarjakuvapiirtäjä Ville Pirisen NWOFHM-jyrä Steel Mammoth. Ja toki myös Mike Patton olisi kiinnostanut, olisi varmasti ollut hienoa nähdä mies sinfoniapumpun kanssa lavalla.
Mutta totta kai Kaustisella tuli tuossa viime viikolla käytyä. Eipä tuosta nyt sinänsä kerrottavaa ole, varsinkaan kun tällä laudalla sellainen musiikki ei juuri tunnu kiinnostavan, mutta mainittakoon että Värttinä oli tapansa mukaan helkkarin loistava. Kotipellon Timokin esiintyi akustisesti, promosi Lappajärvellä - miehen kotipitäjässä - järjestettävää Tulivuorirockia. Erinäistä pientä esiintyjää ja pelimannia sun muuta hanuriheppua oli ties missä, jotka loivat mainiota tunnelmaa. Keskiviikkona esiintyi myös tiettävästi festareiden odotetuin esiintyjä, beniniläinen Grammy-voittaja Angélique Kidjo, jonka Fela Kuti-mainen afrobeat-rynnistys oli myös varsin mainiota kuultavaa.
Niin, mitähän vielä? Eilen tuli katsottua Teemalta Woodstock-dokumentti, lähes nelituntinen järkäle, joka kuvasi tämän "kaikkien aikojen rockfestarin" tunnelmia vähintäänkin perinpohjaisesti. Aika lailla pakollinen katsottava jokaiselle, joka väittää ymmärtävänsä musiikista jotain.
Ja sitten tuli tilattua Kuusumun Profeetan Lyhtykuja ennakkoon tuossa kuun alussa, ja kyytipojaksi tuli japanilaisen death metal -bändi Quest for Bloodin ja avant-garde-huilisti Yukihiro Isson yhteislevy. Jälkeenmainittua ehdin kuulostella vasta kerran, mutta Lyhtykuja on ollut ahkerassa kuuntelussa. Jos Hymyilevien laivojen satama oli hämyistä jazz-maalailua erinäisin RIO-maustein, tuo Lyhtykuja soundillisesti mieleen lähinnä Joy Divisionin ja Pet Shop Boysin. Eli syntikkaprogea kasarihengessä. Aika lailla vaikea levy, mutta saa nähdä minkälainen siitä ajan kanssa kehkeytyy. Tällä hetkellä lemppareita levyltä on Täältä tullaan taivas ja Lyhtykuja: alku.
Finlayn festariviesti selitti aika hyvin sen, miksi itse en moisissa juuri jaksa käydä. Koska tuntuu, että joka toisella suuremmalla festarilla esiintyvät Apulanta, Ari Koivunen, PMMP, Von Hertzen Brothers ja Kotiteollisuus. Kertonee jotain valtavirran tarjonnan suppeudesta, sekä siitä että kyseisiä festareita on aivan liikaa, kun näköjään ei noita esiintyjiä saada tarpeeksi, kun jokaisella festarilla tuntuu olevan samat esiintyjät.
Ja jos samat esiintyjät eivät riso, niin viimeistään tämän Koskisen Sedun monopoli pistää jurppimaan. Hynynen sanoi RMJ:n yhteydessä aika hyvin, että häntä ei ainakaan kiinnosta pätkääkään hengata Koskisen ja b-luokan poviblondien kanssa, ja kehottikin heitä pysymään kotona perheidensa luona viettämässä kesää, eikä patsastelemassa jollain festareilla. Ja lienee turha sanoa, että musiikki tuskin tätä karavaania houkutteli VIP-telttaansa itseään esittelemään.
Ilosaarirock olisi tosin kiinnostanut. Siellä kun esiintyi Circle-mies Janne Westerlundin mainio folkrock-porukka Plain Ride ja toisen Circle-miehen Jussi Lehtisalon ja sarjakuvapiirtäjä Ville Pirisen NWOFHM-jyrä Steel Mammoth. Ja toki myös Mike Patton olisi kiinnostanut, olisi varmasti ollut hienoa nähdä mies sinfoniapumpun kanssa lavalla.
Mutta totta kai Kaustisella tuli tuossa viime viikolla käytyä. Eipä tuosta nyt sinänsä kerrottavaa ole, varsinkaan kun tällä laudalla sellainen musiikki ei juuri tunnu kiinnostavan, mutta mainittakoon että Värttinä oli tapansa mukaan helkkarin loistava. Kotipellon Timokin esiintyi akustisesti, promosi Lappajärvellä - miehen kotipitäjässä - järjestettävää Tulivuorirockia. Erinäistä pientä esiintyjää ja pelimannia sun muuta hanuriheppua oli ties missä, jotka loivat mainiota tunnelmaa. Keskiviikkona esiintyi myös tiettävästi festareiden odotetuin esiintyjä, beniniläinen Grammy-voittaja Angélique Kidjo, jonka Fela Kuti-mainen afrobeat-rynnistys oli myös varsin mainiota kuultavaa.
Niin, mitähän vielä? Eilen tuli katsottua Teemalta Woodstock-dokumentti, lähes nelituntinen järkäle, joka kuvasi tämän "kaikkien aikojen rockfestarin" tunnelmia vähintäänkin perinpohjaisesti. Aika lailla pakollinen katsottava jokaiselle, joka väittää ymmärtävänsä musiikista jotain.
Ja sitten tuli tilattua Kuusumun Profeetan Lyhtykuja ennakkoon tuossa kuun alussa, ja kyytipojaksi tuli japanilaisen death metal -bändi Quest for Bloodin ja avant-garde-huilisti Yukihiro Isson yhteislevy. Jälkeenmainittua ehdin kuulostella vasta kerran, mutta Lyhtykuja on ollut ahkerassa kuuntelussa. Jos Hymyilevien laivojen satama oli hämyistä jazz-maalailua erinäisin RIO-maustein, tuo Lyhtykuja soundillisesti mieleen lähinnä Joy Divisionin ja Pet Shop Boysin. Eli syntikkaprogea kasarihengessä. Aika lailla vaikea levy, mutta saa nähdä minkälainen siitä ajan kanssa kehkeytyy. Tällä hetkellä lemppareita levyltä on Täältä tullaan taivas ja Lyhtykuja: alku.
Vaikka käytännössä pelkkää rappia kuuntelen, on tämä Scorpionsien ja muidenkin hevibändien diskografiaa kaluttu läpi ja se mahdollisti loistavan tilaisuuden päästä Kotkan meripäivien(!) yhteydessä täyteen buukattuun telttaan seuraamaan oikeaa Rock n' Rollia! Illan esiintyjälista oli itsessään jo perkeleen vakuuttava, mutta odottakaapa vain kuin nämä loistavat bändit loikkaavat lavalle yleisön laulaessa mukana, on tunnelma jotain aivan todella mahtavaa. (En ennen ole käynyt kuin rap konserteissa)
Havana Blackin nimellä tunnettu suomalainen heviyhtye, joka muistutti kaikin tavoin loistavia 80-luvun ulkomaalaisia hevibändejä sai ne innokkaimmat fanit viritettyä hyvään tunnelmaan tulevia bändejä varten kuten oli tarkoituskin. He vetivät hyvää lavaesiintymistä ja soittivat mieluisasti, vaikkakaan miki ei ollut tarpeeksi kovalla, että kaikista sanoista olisi selvää saanut. Tämä ei kuitenkaan haitannut menoa tippaakaan, sillä tärkeintähän tämän lämppäribändin aikana oli pelkästään heilua mukana ja virittäytyä tunnelmaan.
Pienen tauon jälkeen saimmekin nähdä aidon suomalaisen LEGENDA yhtyeen, jonka uskoisin kaikkien tietävän. Tämä kyseinen yhtyehän oli The Hurriganes. Bourbone Street ja Get On saivat yleisön kuumimmin laulamaan mukaansa, vaikka miesten esiintyminen olikin Remua lukuunottamatta melko aneemista ja surkeaa. Eihän se Remukaan todellisesti mitään loistavaa katseltavaa ollut sillä jälleen kerran suoraapäätä baarista mies oli lavalle noussut - ja hyvässä jamassa tietenkin. Edes mylviminen miesten soittamisen jälkeen ei saanut heitä takaisin lavalle ja sen ilmoitti myös Radio Novan juontaja Arttu Harkki. ''Olisihan se kiva nähdä Remu ja Hurriganes vielä kerran soittamassa, mutta valitettavasti se ei ole mahdollista''.
Illan kolmas bändi oli tullut tutuiksi viimeistään tämän vuoden Euroviisujen aikana. Teräsbetoni veti aivan mielettömän pirteää ja mukaansa tempaavaa esitystä. Tähän mennessä oli porukkaakin kerennyt kerääntyä jo kiitettävä määrä, joten bändi uskalsi laulattaa yleisöäkin mukana. Missä miehet ratsastaa, Älä mene metsään, Vaadimme metallia ja illan ''encorekappale'' Taivas lyö tulta kiskoivat niin nuoret kuin kännipäiset keski-ikäisetkin mukaan huutamaan suoraa kurkkua hevimerkkien vilahdellessa katsomon käsien seassa.
Viimeiseksi hiukan ennen keskiyötä alkoi soittaa illan odotetuin ja varmastikin laadultaan kaikkein paras näistä bändeistä - The Scorpions! What would I say? Bändi veti uskomatonta yleisön laulattamista ja esittikin kaikki tunnetuimmat kappaleensa kuten Rock you like a hurricane, Send me an angel, Blackout, Holiday ja monet muut. Rumpukapuloita ja plektrojakin lensi katsomoon suorastaan kiitettävä määrä. Kiitos!
Havana Blackin nimellä tunnettu suomalainen heviyhtye, joka muistutti kaikin tavoin loistavia 80-luvun ulkomaalaisia hevibändejä sai ne innokkaimmat fanit viritettyä hyvään tunnelmaan tulevia bändejä varten kuten oli tarkoituskin. He vetivät hyvää lavaesiintymistä ja soittivat mieluisasti, vaikkakaan miki ei ollut tarpeeksi kovalla, että kaikista sanoista olisi selvää saanut. Tämä ei kuitenkaan haitannut menoa tippaakaan, sillä tärkeintähän tämän lämppäribändin aikana oli pelkästään heilua mukana ja virittäytyä tunnelmaan.
Pienen tauon jälkeen saimmekin nähdä aidon suomalaisen LEGENDA yhtyeen, jonka uskoisin kaikkien tietävän. Tämä kyseinen yhtyehän oli The Hurriganes. Bourbone Street ja Get On saivat yleisön kuumimmin laulamaan mukaansa, vaikka miesten esiintyminen olikin Remua lukuunottamatta melko aneemista ja surkeaa. Eihän se Remukaan todellisesti mitään loistavaa katseltavaa ollut sillä jälleen kerran suoraapäätä baarista mies oli lavalle noussut - ja hyvässä jamassa tietenkin. Edes mylviminen miesten soittamisen jälkeen ei saanut heitä takaisin lavalle ja sen ilmoitti myös Radio Novan juontaja Arttu Harkki. ''Olisihan se kiva nähdä Remu ja Hurriganes vielä kerran soittamassa, mutta valitettavasti se ei ole mahdollista''.
Illan kolmas bändi oli tullut tutuiksi viimeistään tämän vuoden Euroviisujen aikana. Teräsbetoni veti aivan mielettömän pirteää ja mukaansa tempaavaa esitystä. Tähän mennessä oli porukkaakin kerennyt kerääntyä jo kiitettävä määrä, joten bändi uskalsi laulattaa yleisöäkin mukana. Missä miehet ratsastaa, Älä mene metsään, Vaadimme metallia ja illan ''encorekappale'' Taivas lyö tulta kiskoivat niin nuoret kuin kännipäiset keski-ikäisetkin mukaan huutamaan suoraa kurkkua hevimerkkien vilahdellessa katsomon käsien seassa.
Viimeiseksi hiukan ennen keskiyötä alkoi soittaa illan odotetuin ja varmastikin laadultaan kaikkein paras näistä bändeistä - The Scorpions! What would I say? Bändi veti uskomatonta yleisön laulattamista ja esittikin kaikki tunnetuimmat kappaleensa kuten Rock you like a hurricane, Send me an angel, Blackout, Holiday ja monet muut. Rumpukapuloita ja plektrojakin lensi katsomoon suorastaan kiitettävä määrä. Kiitos!
Musta Sapatti (Black Sabbath) on kovaa kamaa.
Ensimmäisiä levyjä tullut kuunneltua ja ai perkele, kun pojat vetää tyylillä - Ossi laulaa hienosti ja Toni vinguttaa kitaraa komeasti rikkinäisillä sormillaan.
Albumit Black Sabbath, Paranoid ja Master of Reality rokkaavat kaikki. Ensimmäinen niistä on synkkä ja raskas, toinen erittäin kantaaottava ja musiikillisesti monipuolisempi (mitäköhän tuo sitten käytännössä tarkoittaa?) ja Master of Reality vaihtelee tarinoidensa puolesta aina vihreän kasvillisuuden rakastamisesta uskonnon tärkeyteen ja antaa melkeinpä ymmärtää, että Jumalaa suurempaa voimaa ei olekaan, ja että Jumalaan tulee uskoa. Huh, huh, miten vaikuttavaa tämä onkaan!
Rolling Stonen "500 kaikkien aikojen parasta albumilistaa" silmäiltyäni minusta tuntuu, että Black Sabbath on aika aliarvostettu bändi - muutama musiikista (suhteellisen) "paljon" tietävä kaverikin sanoo Black Sabbathia tylsäksi, muutaman hitin ihmeeksi, mikä on kyllä aika järkyttävää paskaa.
Tutustukaa paremmin ja sanokaa vasta sitten - aloittakaa vaikka Paranoid-albumilla, josta löytyy ne "muutaman hitin ihmeet" (Paranoid ja Iron Man). Tosin sieltä löytää muutama muukin kova kappale (War Pigs, Electric Funeral, Hand of Doom jne...) Tai no, mitä vittua - kaikki ne on aivan saatanan kovaa kamaa - sellaista - joihin harva bändi on pystynyt, itse asiassa ei minun pienen - mutta pikkuhiljaa laajenevan - musiikkitietämyksen mukaan kukaan!
Ensimmäisiä levyjä tullut kuunneltua ja ai perkele, kun pojat vetää tyylillä - Ossi laulaa hienosti ja Toni vinguttaa kitaraa komeasti rikkinäisillä sormillaan.
Albumit Black Sabbath, Paranoid ja Master of Reality rokkaavat kaikki. Ensimmäinen niistä on synkkä ja raskas, toinen erittäin kantaaottava ja musiikillisesti monipuolisempi (mitäköhän tuo sitten käytännössä tarkoittaa?) ja Master of Reality vaihtelee tarinoidensa puolesta aina vihreän kasvillisuuden rakastamisesta uskonnon tärkeyteen ja antaa melkeinpä ymmärtää, että Jumalaa suurempaa voimaa ei olekaan, ja että Jumalaan tulee uskoa. Huh, huh, miten vaikuttavaa tämä onkaan!
Rolling Stonen "500 kaikkien aikojen parasta albumilistaa" silmäiltyäni minusta tuntuu, että Black Sabbath on aika aliarvostettu bändi - muutama musiikista (suhteellisen) "paljon" tietävä kaverikin sanoo Black Sabbathia tylsäksi, muutaman hitin ihmeeksi, mikä on kyllä aika järkyttävää paskaa.
Tutustukaa paremmin ja sanokaa vasta sitten - aloittakaa vaikka Paranoid-albumilla, josta löytyy ne "muutaman hitin ihmeet" (Paranoid ja Iron Man). Tosin sieltä löytää muutama muukin kova kappale (War Pigs, Electric Funeral, Hand of Doom jne...) Tai no, mitä vittua - kaikki ne on aivan saatanan kovaa kamaa - sellaista - joihin harva bändi on pystynyt, itse asiassa ei minun pienen - mutta pikkuhiljaa laajenevan - musiikkitietämyksen mukaan kukaan!
"Genghis Khan" kirjoitti:
myös John Paul Jones, mies oli kuitenkin bändin mahtavan grooven toinen tukipilari.
Sekä vastoin yleistä luuloa mahdollisesti yhtyeen merkittävin säveltäjä. Tosin vanhojen biisien soittamisessa ei enään sitä taitoa kaivata
Enpä ole ehkä koskaan tätä maininnut, vaikka aina olisi pitänyt. Kuunnelkaa Toolin Disposition. Last.fm:ssä henk. koht. kuunnelluin kappaleeni(ainakin tokana), samoin iPodissa(varmasti ekana). Täydellisyyttä.
http://www.youtube.com/watch?v=uiTtWnx_ ... re=related
http://www.youtube.com/watch?v=uiTtWnx_ ... re=related
"Velocity" kirjoitti:
Enpä ole ehkä koskaan tätä maininnut, vaikka aina olisi pitänyt. Kuunnelkaa Toolin Disposition. Last.fm:ssä henk. koht. kuunnelluin kappaleeni(ainakin tokana), samoin iPodissa(varmasti ekana). Täydellisyyttä.
http://www.youtube.com/watch?v=uiTtWnx_ ... re=related
Et koskaan? Hah, olet hehkuttanut sitä aika lailla. Siinä ei kyllä ole mitään pahaa, sillä se on itseasiassa aika hyvä kappale. Itse ainakin pidän.
Toolilla on aika hyviä kappaleita, Esimerkiksi Vicarious, Jambi, Wings For The Marie ja edellä mainittu Disposition ym. Mukavan rauhoittavaa musiikkia Toolilla.
"Merovingi" kirjoitti:"Velocity" kirjoitti:
Enpä ole ehkä koskaan tätä maininnut, vaikka aina olisi pitänyt. Kuunnelkaa Toolin Disposition. Last.fm:ssä henk. koht. kuunnelluin kappaleeni(ainakin tokana), samoin iPodissa(varmasti ekana). Täydellisyyttä.
http://www.youtube.com/watch?v=uiTtWnx_ ... re=related
Et koskaan? Hah, olet hehkuttanut sitä aika lailla. Siinä ei kyllä ole mitään pahaa, sillä se on itseasiassa aika hyvä kappale. Itse ainakin pidän.
Toolilla on aika hyviä kappaleita, Esimerkiksi Vicarious, Jambi, Wings For The Marie ja edellä mainittu Disposition ym. Mukavan rauhoittavaa musiikkia Toolilla.
Muistaisin että kerran....pari....kolme.... ALL THE SAME, helvetin hyvä kappale. Ja Toolilta en löydä mitään huonoa kappaletta muutakuin Cesaro Summability. Sitä vauvan itkua on vain aina vastenmielistä kuunnella.
Third Eye Live, You Lied, Pushit Live ja No Quarter ovat myös yksiä parhaimpia kappaleita. Kaikki löytyvät Salival-levyltä. Itseltäni löytyy tuo Salival CD + DVD Pack. Jenkeistä ostin ja paljon maksoi mutta perkele nyt se on.
"finlay" kirjoitti:
Rolling Stonen "500 kaikkien aikojen parasta albumilistaa" silmäiltyäni minusta tuntuu, että Black Sabbath on aika aliarvostettu bändi
Vähän samalla tapaa kuin Classic Rock -magazinen taannoisessa julkaisussa, jossa oli listattu maailman sata kaikkien aikojen "parasta" kitaristia, eikä Iron Maidenin veikkoja ollut listalla lainkaan.
Listat ovat aina subjektivisia, joten eipä niiden takia kannata verikyyneliä vuodattaa. Ja onhan populäärikulttuurissa varmasti sata tärkeämpää kitaristia, eritoten tuollaisen lehden näkökulmasta. Oikeastaan metallin ollessa kyseessä Iommi yksinään riittää tuollaisissa. Hän on alfa ja omega.
Ja kyllä, Ozzy-eran Sabbath on todella kovaa kamaa. Siinä oli kyllä bändi isolla B:llä. Enemmän kuin osiensa summa, vaikka yksilöinäkin olivat kaikki omien instrumenttiensa hienoja ja persoonallisia taitajia. Master of Reality on oma suosikkini noista alkupään levyistä. Tosin debyytin raskaassa blues-jammailussa on myös oma viehätyksensä, bändi etsi yhä suuntaansa mutta teki sen kyllä pirun tasokkaasti.
Ja kyllä, Ozzy-eran Sabbath on todella kovaa kamaa. Siinä oli kyllä bändi isolla B:llä. Enemmän kuin osiensa summa, vaikka yksilöinäkin olivat kaikki omien instrumenttiensa hienoja ja persoonallisia taitajia. Master of Reality on oma suosikkini noista alkupään levyistä. Tosin debyytin raskaassa blues-jammailussa on myös oma viehätyksensä, bändi etsi yhä suuntaansa mutta teki sen kyllä pirun tasokkaasti.