Foorumiarkisto

Devin Townsendin Ki on kyllä melkoinen kesälevy

Sattuipa, kenties kesä on tosiaan pikkuhiljaa tulossa, kun muutkin saavat kesälevy-valaistumisia. Itse en tosin saanut mistään uudesta tuttavuudesta, vaan vanhasta kunnon Van Halenista, tarkalleen ottaen kahdesta ekasta levystä.
On se kumma, sitä mukaa kun auringon määrä lisääntyy ja kaduilla kulkevien tyttöjen vaatetus vähenee, alkaa Van Halenin energisesti ja huolettomasti rockaava musiikki nostaa jälleen osakkeitaan. Todellista kesämusiikkia. Helvetin hieno bändi!

Soulsavers - No Expectations

Mark Laneganin tuotantoa tullut kuunneltua viime aikoina reiluummin. Tässä biisi yhdestä miehen sivuprojekteista, Soulsavereilta, jonka gospelsoundi urkuineen lyriikoineen kaikkineen on jopa harras. Biisin haikea tarina ja soundi saa ainakin allekirjoittaneessa kulkemaan kylmät väreet selkää pitkin. Ehdottomasti suosittelen tutustumaan.

Viimeisenä kappaleena kuultiin luonnollisesti klassikko Rise From Hell, mutta nähtävästi pojat olivat "hieman" tiputtaneet sen tempoa. Nyt se oli kunnon doomjyräys, ainakin kaksi kertaa hitaammalla temmolla soittivat ja se toimi kieltämättä paljon paremmin kuin alkuperäinen versio.

Spiritus Mortisilta on tulossa jossain vaiheessa splitti Fall of The Idolsin kanssa jossa on tuo uusi versio Rise From Hellistä. Pakko kyllä sanoa että koko keikka oli loistavaa settiä ja Rise From Hell oli koko keikan kohokohta. Fall of the Idols kannattaa myös tsekata. Hieno bändi ja julkaissut kaksi levyäkin. Tuota splittiä tulee kyllä odoteltua, onhan SM ja FOTI tämän hetken parhaat suomalaiset doom metal bändit.

Tuota Spiritus Mortisin uutta levyä on tullut kuunneltua jo joku 10 kertaa ja pakko sanoa että haastaa Beheritin Engramin. Sen näkee sitten loppuvuodesta. Tänä vuonna näyttää vielä olevan tulossa ainakin Deströyer 666:n viimeinen levy, Asphyxiltäkin tulossa levy ja Martin Van Drunen taas vokaaleissa. Uutta Gates of Slumberiakin vissiin tulossa. Onhan vielä noita muitakin tulossa mutta tähän hätään en kyllä muista.

Onko kukaan muutes menossa tänä vuonna Jalometalliin? Siellä on tullut oltua kahtena edellisenä vuonna ja aina on ollut hienoa. Tänäkin vuonna kiinnostavia bändejä löytyy taas jälleen kerran tarpeeksi: Electric Wizard, Spiritus Mortis, Asphyx, Nifelheim, Hail of Bullets ja Hail of Bullets.

Olen tätä levyä kuunnellut jo pidemmän aikaa, ja tajunnut sen faktan, että se ei vain yksinkertaisesti kulu yhtään mihinkään. Vaikka pukeutumistyyliäni olen saanut muutettua, elää sisälläni yhä se hoppari, joka haluaisi ulos, mutta tiedä sitten, missä muodossa purkaa kiinnostuksen kohteeni. Tässä nyt kuitenkin tulee mietteitä varmaankin monipuolisimmasta ja samalla erikoisimmasta suomi-räppäristä, jota olen koskaan kuunnellut.

Julma-Henri & Syrjäytyneet - Al Qaida Finland

Jo itse levyn nimi kertoo totuuden siitä, että minkälaisia sanoituksia voikaan tämän oululaisen suusta kuulla, mutta totuuksiin päästään todellisuudessa vasta silloin, kun saat ensimmäiset kappaleet pyörimään. Yleensä ottaen en pidä millään tavoin sadistisita (edes fiktiivisistä) videoista, tai muusta vastaavasta, mutta tällä levyllä miehen hulluus korostuu aivan uusiin piirteisiin, ja saa näin ollen kiinnostuksen pysymään ylhäällä. Vaikka sanat ovatkin täysin sekoja, voin sanoa, että ne jäävät päähän ja helposti sitä huomaakin olevansa kaveripiirinsä kanssa joraamassa sisätiloissa tämän levyn pyöriessä soittimissa jengin laulaessa mukana. ''Vitun kultapoika, pakenetsä multa poika? Mä nään sun läpi - sun pitäs kuolla poika!'' Monet eivät varmaankaan ymmärrä sitä, miten tuon kaltaisista ja jopa paljonkin raaemmista sanoituksista saadaan kuullostamaan niin hyvältä ja iskevältä, että levyä kuunnellessa saattaa tuntea itsensäkin jopa hiukan sekopäiseksi, mutta ehkä se onkin tämän artistin sanoma ja yrityksen kohde. Puukkojen tunkeminen nieluun ei todellakaan kuullosta hyvältä, vaan pikemminkin halveksuttavalta ja inhottavalta, mutta auta armias kun olet tätä levyä kuunnellut laulat itsekin näitä kohtia mukana ajatellen tätä samaa sanomaa - Julma Henri toi mukanaan aivan uuden musiikin, joka ansaitsee parhaalla levyllään viisi tähteä, vaikka levyssäkin on miinuspuoli - biiseillä ei ole nimiä, vaan ilmestymispäivät.

*****

171205
Tätäkin kappaletta kuunnellessa tajuaa ne kylmät väreet, jotka nousevat jokaisen kappaleen aikana, ja takaavat hyytävän kokonaisuuden. Kuunnelkaa kappale kokonaan jos tahdotte sen loistavan kokonaisuuden.


Vittu te ette pysty vaientaan sanaa toiselta puolelta...

Jalometalliin pitää tänä vuonna mennä ehdottomasti, mikäli vain työt antavat myöden. Kesän paras festari noin tarjonnan puolesta, Ilosaari tulee heti sen jälkeen. Ainakin Electric Wizard, Hail Of Bullets, Atheist, Spiritus Mortis ja Nifelheim pitäisi käydä katsomassa Jalometallissa. Muuten on kesän tarjonta aika heikkoa, Tuska on ihan naurettava viime vuotiseen kattaukseen verrattuna (ainoastaan Gojira olisi must see, viime vuonna oli kuitenkin noin 15 must see bändiä ja kaikki Gojiraa parempia), Sauna Open Air ehkä sitäkin turhempi tänä vuonna ja Nummirockissakin on vain muutama mielenkiintoinen nimi tällä hetkellä, Napalm Death päällimmäisenä.

Noh, onneksi Faith No More korjaa kaiken.

Lisää YUP-höpinää:

"Rocky" kirjoitti:
Minä kuulun siihen pieneen vähemmistöön joka oikeasti tykkää Vapauden Kaupungeista.
Ensimmäisillä viidellä viiva kymmenellä kerralla levy kyllä kuulosti tylsältä, eikä biisejä erottanut toisistaan, mutta alkukankeuden jälkeen suurin osa kappale rokkaa ja ne pari heikompaakin ovat kuitenkin ihan hyviä. Vaikkei Vapauden Kaupungit mikään Yövieraat ole, niin kyllä se Lauluja Metsästä päihittää.
En oikein usko että YUP ikinä enää täysipäiväiseksi yhteyeeksi palaa, mutta en nyt tiedä pidänkö sitä mitenkään maailmanloppuna, vaikka suosikkibändejäni onkin. Voinpahan ainakin sanoa että olin YUP'n melkein viimeisellä keikalla.

No joo, ehkä en minäkään sanoisi Vapauden kaupunkeja kehnoksi, mutta ottaen huomioon kuinka käsittämättömän korkea taso bändillä on lähestulkoon aina ollut, on levy muihin nähden vähän tasapaksu. Siinä olen kyllä samaa mieltä, että Lauluja metsästä on myös aika tylsä. Vaikka onhan sillä Ihana elämä, Todenpuhuja ja Uzbekistanin urut, mutta esimerkiksi Rankat ankat ei ole koskaan iskenyt.

Yövieraat olisi mestariteos, mutta Murhaaja soittaa pasuunaa käy pidemmän päälle ärsyttäväksi ja Meidän on annettu pudota tuntuu jotenkin turhahkolta hännältä. Muut biisit ovat toki mainioita. Toppatakkeja ja Toledon terästä, Homo Sapiens, Leppymättömät ja Keppijumppaa. Siinä ovat YUP:n merkkiteokset omasta mielestäni.

Ja itse olin myös tuolla Nosturin päätöskeikalla. Oli kyllä hieno veto, mutta jos nyt jostain on pakko valittaa, niin Hyvän hypnoosin olisivat voineet soittaa. Se kun jollain kierolla tavalla on noussut minulle puoskareiden rakkaimmaksi laulelmaksi.

Itse olen aina pitänyt Normaalien maihinnousua YUP:n parhaimpana. Keppijumppaa en ole hirveästi edes kuunnellut, mutta pitäisi varmaan, sillä se oli varsin erikoinen levy ja jäi aika etäiseksi minulle, vaatisi varmaan sulattelua. Pohjaton säkki on ehdottomasti yhtyeen paras kappale.

Yövieraita en ole kuullut, joten YUP-otokseni ei ole kaiken kattava, mutta ainoa levy mikä on kokonaisuutena itselleni toiminut on mahtava Homo Sapiens. Tasapainoisuudessaan aikalailla täydellisyyttä hipova levy. Toppatakkeja on tylsä, Maihinnousu ja Lauluja metsästä sisältävät taas liikaa olematonta materiaalia ollakseen kokonaisuuksina hyviä levyjä.

Hmm...
Okei, en ole Keppijumppaa enkä Vapauden kaupunkejakaan tsekannut, mutta ei ole kyllä yhtään kiinnostustakaan. Homo Sapiens riittää minulle.

Mielestäni Rankat Ankat on yksi YUP'n parhaita ralleja. Se iskee samoin kuin Keppijumpan 'Tehdas', molemmissa saadaan tunnelma kohdilleen. Rankoissa ankoissa voi kuvitella sotahullujen johtajien johdattavan joukkonsa sotaan ja Tehtaasta hehkuu Neuvostoliiton stahanovilaisuus.
Toppatakkeja ja Toleldon terästä on itselleni ehkä rakkainta YUP'tä, aggressiivinen soitanta ja aluksi täysin käsittämättömät lyriikat iskevät kovaa. Myös Homo sapiens on lähellä TT ja TT'tä. Taitavat olla YUP'n ainoat puhtaat teemalevyt, kun taas Yövieraat olikin jo hittiä hitin perään.

Tänään Mokoma Lutakossa. Taasen kerran Mommo paikalla, ja jos arvelen oikein on paikalle myös ilmaantumassa Volga, vähän niinkuin aina ennenkin. Taas kerran vanha kunnon Motörhead-paita yllä, rikkinäiset tennarit jalassa ja pipo päässä. Jos huomaatte, moikatkaa siellä tai muistelkaa sitten täällä.

"mommo" kirjoitti:
Tänään Mokoma Lutakossa. Taasen kerran Mommo paikalla, ja jos arvelen oikein on paikalle myös ilmaantumassa Volga, vähän niinkuin aina ennenkin. Taas kerran vanha kunnon Motörhead-paita yllä, rikkinäiset tennarit jalassa ja pipo päässä. Jos huomaatte, moikatkaa siellä tai muistelkaa sitten täällä.

Juurikin näin, eli tulossa ollaan taas Jospa kerrankin huomaisin sut!

Hohoo, olipahan taas meiningit lutakossa. Aluksi Stam1na diiviidiin ennakkokatselmus ja aika hienoa materiaaliahan siellä näytti olevan, eli jos haluatte kunnon naurut, Stam1na dvd toimii siihen tarkoitukseen aivan loistavasti. Lämppärinä toiminut Pitbull Terrorist meni pääosin blastia ihaillessa ja circlessä, mukavat pitit saatiin jo siinä aikasiks. Mutta sitten itse Mokomat. Olipahan taas melkonen meininki ja loistava settilista. Wall of deathkin löytyi ekasta encore biisistä, kun mentiin jo valmiiks asemiin ja siihenhän Annala tokaisi vain: "No nyt ei kyllä petetä teidän luottamusta eikä soiteta mitään Marrasta", Irvikuvahan sieltä pamahti ilmoille. Annala daivasi yleisössä ja Hyrdekin daivasi ja pittasi ekassa encoresetissä. Meno oli kyllä taas jtn aivan käsittämätöntä. Sitten seurasi toinen encoresetti, kaikki vaihtoivat soittimia: Saikkonen rumpuihin, Hyrkäs bassoon, Annala kitaraan, Santtu kitaraan ja Aalto "laulamaan". Vihollisethan sieltä tuli sitten aivan viimeisenä biisinä Aallon soitellessa sitä jollain pillillä kait. Biisiä meni vähän aikaa kunnes Hyrde juoksee takahuoneesta, hirveät vauhdit ja hyppää lavalta VOLTILLA YLEISÖÖN eikä kukaan ota kiinni, kun se hyppää melko tyhjään kohtaan ja tulee niskoilteen alas. Siinä menikin sitten fiilikset melko lailla, noh se nostettiin sitten sieltä ylös ja järkkärit talutti sen pois. Melko kärsivältä näytti. Mutta eipä sille nyt kumminkaan onneksi pahemmin käyny, hyvä opetus kumminkin varmasti. Hyrde kommentoikin jälkeenpäin tapahtunutta: "No vittiläine: kerran kun Mokomat vetäsee biisin Saikkonen rumpalina, niin onhan sitä pakko vähän innostua. Daivi meni kyllä ihan reilusti päin persettä, tarkemmin sanottuna päin takaraivoa. Onneksi on iso pää ja paksu kallo. En suosittele kellekään mitään vastaavaa."

"www.hcsanomat.fi" kirjoitti:
Faith No More Ruisrokin sunnuntain pääesiintyjäksi

Ruisrockin sunnuntain pääesiintyjäksi on varmistunut kesällä comebackin tekevä yhdysvaltalainen vaihtoehtometallisuuruus Faith No More. Yhtye lupautui soittamaan toivotun festivaalikeikan, kun bändin hiljattain julkistetun Helsingin Kaisaniemen konsertin kaikki 13000 lippua myytiin loppuun vain muutamassa tunnissa.

Ruissiin olen muutenkin menossa joten joo.

http://www.myspace.com/depicttheillegalabuse

Minun bändini musiikkia saatu myspaceen! Itse toimin "laulajana" siis. Kuunnelkaa ihmeessä ja mielipiteitä joka suuntaan suositellaan!

"Stefa" kirjoitti:
http://www.myspace.com/depicttheillegalabuse

Minun bändini musiikkia saatu myspaceen! Itse toimin "laulajana" siis. Kuunnelkaa ihmeessä ja mielipiteitä joka suuntaan suositellaan!

Örinä ainakin on loistavasti tehty. Hienoa työtä.

Snare kuulostaa jotenkin ärsyttävältä, eikä rumpali muutenkaan tunnu olevan ihan bueno joissain kohdissa - vähän epärytmiin tuntui menevän aina ajoittain. No, muuten tuo nyt oli semmoista perusmenevää rallia, ja hyvänä merkkinä ainakin se, että jaksoin biisin alusta loppuun saakka kuunnella vaikkei ole tuontyylinen musiikki iskenyt tippaakaan tässä lähiaikoina. Aika jees ekaksi sinkuksi(ko?).

http://www.myspace.com/blastanus1

Ei soittamisen puolesta omaa, mutta studiossa höystetään (editoidaan) levyä parhaimmillaan. Teknisen dödön ja grindin ystäville.

"Wankie" kirjoitti:
http://www.myspace.com/blastanus1

Ei soittamisen puolesta omaa, mutta studiossa höystetään (editoidaan) levyä parhaimmillaan. Teknisen dödön ja grindin ystäville.

Mitäs Antille kuuluu?

"Stefa" kirjoitti:
http://www.myspace.com/depicttheillegalabuse

Minun bändini musiikkia saatu myspaceen! Itse toimin "laulajana" siis. Kuunnelkaa ihmeessä ja mielipiteitä joka suuntaan suositellaan!

Alkusample on aika hieno ja siitä lähtevä riffikin toimii, mutta koko kappale käytännössä menee rumpujen takia pilalle. Basari puskee aivan liikaa läpi, snare vie kaiken lopun huomion ja kaikenlisäksi rummut sleebaavat välillä aika pahasti. Plus jotenkin ne kuulostavat liian tunkkaisilta ja päällekäyviltä, peittää liikaa kaikkea muuta.

Korina kuulostaa aika mallikkaalta, ei mitenkään uniikkia mutta korinaa nyt kuitenkin. Puhdas laulu taas aiheutti aika paljonkin irvistelyä, siinä kohdin vielä paljon parantamista. Reenaamalla sekin paranee.

Musatyyli nyt ei suoranaisesti ihan omaan makuhermooni iskenyt metallista huolimatta, joten en siihen nyt kommentoi. Demotasoksi ihan jees, vielä kun se oma lopullinen tyyli löytyy ja kaikki hioutuu yhteen niin sehän on siinä. Sama ongelma meidän bändillä, oma tyyli vasta kehittymässä, alkaa jo pikkuhiljaa löytyä se oma punainen lanka kunnolla.

Blastanushan oli kovaa! Tuli aika vahvasti Origin mieleen, etenkin Rat Hunting kappaleessa oli vahvoja Origin viboja, niin melodioissa kuin vokaaleissakin.

Itseäni on aina kummastuttanut, että miksi jotakuta kiinnostaa tehdä sellaista musiikkia, jota jo löytyy pilvin pimein? Jos löytyy bändejä, jotka ovat tehneet samantyylistä musiikkia jo vuosikymmeniä, niin ei tilausta uusille bändeille tältä saralta löydy kuin hyvin vähäisesti.

Siinämielessä toki esimerkiksi Punk ja Rap on genreinä jänniä, koska niissä lyriikat ovat (joissakin tapauksissa) tavallista suuremassa roolissa, ja erot löytyvät lähinnä sieltä.

Mutta jos tehdään tämäntyppistä örinäpörinää, jonka lyriikoista ei tajua hevon paskaa, ja ei sinänsä kehitetä mitään uutta, niin se on pääasiassa vain soittajien itsensä viihdykkeeksi. Eikä siinä ole mitään pahaa, päinvastoin. Jos tykkää soitella ja haluaa laittaa musiikkia jakoon myös toisten kuunneltavaksi, niin se on loistava asia! Mutta mitään levydiilejä yms. on turha lähteä haaveilemaan ja niihin on turha tällaisella musiikilla ylipäänsä tähdätäkkään.

Kyllä samantyylistä musaa voi tehdä menestyksellä nykyäänkin, otetaan vaikka Hollannin Hail Of Bullets esimerkiksi. Mitään pyörää ei olla keksitty uudelleen, samoja vanhoja kaavoja on kierrätetty. Mutta sillä ei ole mitään merkitystä, mikäli sävellykset ovat helvetin hyviä. Ne kantavat bändejä, ei sinällään omaperäisyys, vaikka ei se todellakaan pahitteeksi ole. Ja joskus monilla on harhaluulo, että omaperäisyys tarkoittaa jotain sellaista, että täytyy tehdä mahdollisimman omituisia rytminvaihdoksia tai joitain erikoisia sointukulkuja. Mutta omaperäisyyden määrittää jokin ihan muu, esimerkiksi levyn tunnelma tai saundimaailma. Klassisessa musiikissa tämä on hyvin yleistä, kun 1900-luvulla alkoi kaikki mahdolliset sointukulut ja rytmitykset olla käytettyjä, sitten ne idiootit menivät säveltämään jotain ihme pilipalia kun "sitä ei oltu vielä tehty". Lähtökohdaltaan aivan järjetöntä.

Ja esimerkiksi juuri Hail Of Bullets on hyvin omaperäinen yhtye, vaikka se pyörittää teoreettisesti ihan samoja juttuja mitä Corpset ja Morbidit tekivät jo 90-luvun alussa. Juuri esimerkiksi sen takia, että heidän saundimaailmansa on niin jäljittelemätön ja Van Drunenin murinaa ei voi imitoida kukaan.

Hail of Bullets on sinänsä huono esimerkki, koska kaikki sen jäsenet ovat tosiaankin soittaneet ja tehneet aktiivisesti musiikkia ihan sieltä 80-luvulta saakka. Se on vähän tällainen pienemmän skaalan "supergroup".

Se on siis lähtökohdaltaan ihan eri planeetalta kuin nämä täällä esitellyt poppoot.

"Riveni" kirjoitti:
Hail of Bullets on sinänsä huono esimerkki, koska kaikki sen jäsenet ovat tosiaankin soittaneet ja tehneet aktiivisesti musiikkia ihan sieltä 80-luvulta saakka. Se on vähän tällainen pienemmän skaalan "supergroup".

Totta, bändi koostuu pitkän linjan konkareista, mutta silti tuo kokoonpano kuulostaa erilaiselta kuin yksikään jäsenien oma bändi. Pointtina oli tuoda esille vain lähinnä se musiikki tekijöiden edessä.

Ja onhan siis noita nimiä, Hail Of Bullets on vain yksi. Ei Reverend Bizarrekaan ollut pohjimmiltaan kuin tribuuttibändi ja genrelleen todella uskollinen, mutta silti kyseessä on yksilöllisimpiä doom pumppuja mitä on nähty.

Itse en vieläkään oikein jaksa tuota teknistä örinärunkkausta sietää, japanilainen noisekin on innovatiivisempaa. Kaikella kunnioituksella Stefaa kohtaan, mutta näin se vain on.

Mutta kuten Ankka sanoi, tuo alku oli ihan mielenkiinoinen. Sen jälkeen tosin sorruttiin siihen samaan puurokitaratakomiseen, joka on kuultu noin miljoona kertaa aiemmin. En nyt osaa noita örinöitä pahemmin analysoida, mutta kai se sitten oli tarvittavan "brutaalia". Puhtaat laulut taas kuulostivat kuin olisivat tulleet jostain pahvilaatikosta. Mutta muuten soundit olivat demotasoksi melko hyvät, vaikka rummut kuulostivatkin vähän oudoilta.

En tiedä, ehkä olen liian kriittinen, sillä olihan tuo vasta demo. Toki mikäli itse tykkäätte soittaa tuota, niin eipähän siinä mitään, onnea ja menestystä vaan.

Blastanus oli hyvin pitkälle tuota samaa moukarikitaroiden sävyttämää paiskomista. Ei tämä tällainen metalli vaan mitenkään jaksa iskeä. Varmaan tämäkin oli taas tosi brutaalia ja miehekästä ja saa mahtavan statuksen kun osataan ärjyä tosi alhaalta ja juuri niin selkeästi, että sanoitukset voisivat yhtä hyvin olla vaikka budjettiesityksestä. Cannibal Corpse on valitettavasti liian vaikutusvaltainen yhtye. Jos haluan brutaalia musiikkia, kuuntelen vaikka Swansin Public Castration is a Good Idea -liveä.

Ja Ankka, miten niin 1900-luvulla ruvettiin säveltämään pilipalia? Kehotan kuuntelemaan Einojuhani Rautavaaraa ja Arvo Pärtiä ja tulla sitten sanomaan, että moderni klassinen on pilipalia. Ymmärrän, että jotkut Caget tai Stockhausenit voivat olla joillekin liikaa, mutta ihan samanlaisia oman alansa mikepattoneita hekin olivat.

Jarre oli muuten aika kova. Soitti laserharppua ja thereminiäkin. Mikäli ketään jaksaa kiinnostaa keikkaraporttini, niin vilkaiskaa toki tuolta.

Tuo Stefan bändin biisi toimisi muuten aika loistavastikin ekaksi demoksi, mutta tosiaan nuo rummut pilaavat kaiken, aivan kauheat. Ensinnäkin, ei kuulu kuin basari ja sitten tuo kauhea snare ja sitten kun siihen lisätään vielä se, että time on aika persiillään nii ei oo mukavaa kuunneltavaa. Mutta muuten ihan mukavaa menoa, siitä se lähtee!

Kiitän kommentista. Sekä positiivisesta että negatiivisestä enkä tässä mitään kritiikkiä ala henkilökohtaisesti ottamaan. Hyvä vaan että on monenlaista mielipidettä. Ja joo tosiaan rummut on heikot koska jouduttiin tyytymään studiossa olleisiin sähkörumpuihin, muuten demoa olisi joutunut odottamaan yli puoli vuotta ja emmekä olisi saaneet aikaisin matskua Finn Hits Festin järjestäjille. Mutta kiitos kommentista!

Ja joo pistettiin toinen biisi myspaceen ja linkin toki tiedätte. Kommenttia toki lisää. Puhtaita lauluja biisissä ei ole.

"Kumiorava" kirjoitti:
Ja Ankka, miten niin 1900-luvulla ruvettiin säveltämään pilipalia? Kehotan kuuntelemaan Einojuhani Rautavaaraa ja Arvo Pärtiä ja tulla sitten sanomaan, että moderni klassinen on pilipalia. Ymmärrän, että jotkut Caget tai Stockhausenit voivat olla joillekin liikaa, mutta ihan samanlaisia oman alansa mikepattoneita hekin olivat.

Käsitit ehkä väärin, en tarkoittanut todellakaan että KAIKKI 1900-luvun klassiset säveltäjät tekisivät pilipalia, ei todellakaan. Itselleni ainakin tuolta aikakaudelta ovat hyvin läheisiä Claude Debussy ja Maurice Ravel. Pointtini oli, että 1900-luvulla Romantiikan aikakauden jälkeen alettiin pahimmillaan rikkoa musiikin rajoja aika huolella, välillä musiikki oli niin kakofonista kaaosta joillakin säveltäjillä, että ihan häjyä tekee. Juuri sen takia tuollaista musiikkia tehtiin, koska muu oli jo tehty ja piti kehittää jotain uutta.

Nuo kaikkein uusimmat modernit klassisen säveltäjät eivät ole itselleni niinkään tuttuja vielä, vanhoja tunnettuja parruja kuuntelen enemmän. Barokki on tosin vieläkin varsin etäistä klassista, ei edes Bach kolahda.

Ei Blastanus tule koskaan nousemaan massan joukkoon, se nyt on sanomattakin selvää. Ei tuollainen grindi-dödö pure moneenkaan ihmiseen. Voi olla, että tulee puremaan omaan pieneen piirin - mutta muuten turha odottaa keikkailua, muuta kuin pienissä kaljakapakoissa. Bändissä on hemmetisti taitoa, etenkin kitaroinnin puolella. Pitää katsoa vain ylöspäin, vaikka tuollainen tekninen kikkailu ei henk.koht. sytytä. Biisejä tulee helvetin suurella skaalalla... ja tämänhetkiset MySpace -sivut eivät tuo bändiä ehkä parhaimmillaan esiin. Kun kyseinen projekti lähti käyntiin, niin genre oli enemmänkin jazzahtava grindi... ja moisia jammailu biisejä on pirun monta. Se on oikeasti hemmetin hupaisan kuuloista kun hävytön 300bpm biitti muuttuu sekunnissa groovahtavaaan jazzibittiin ja kun puolen minuutin fiilistely pätkä on "levätty", lähtee taas se grindaaminen käyntiin.

Mutta joo, turha vetää minua bändiin. Vaikutan studiopuolella ja keikalla rundaushommissa.

Nyt soi Prodigyt säätänä! Warriors Dance on niin kova, että tekis mieli imasta sokeriviivaa nenuun.

Ps. Eka viesti tänä vuonna (oikeasti toinen)

Muse 22.10.09 @ Hartwall<3

"Volga" kirjoitti:
Muse 22.10.09 @ Hartwall<3

Fuuukkk..... 1 päivä Porcupine Treen jälkeen...

Metallica 14.6.09 @ Hartwall Areena <3

"Gukumatz" kirjoitti:
Metallica 14.6.09 @ Hartwall Areena <3

<3

Muse voisi olla yksi sellainen keikka, jonka voisin mennä katsomaan vielä tänä vuonna. Ei Muse ole ihan lempibändeikseni saakka noussut, mutta hyvin monen nimekkään yhtyeen edellä Muse on "listallani". Kaiken lisäksi kaverini on suuri Musen ystävä, joten kaverinkin saisi mukaan helposti. Mutta joo Metallican keikka on sitä ennen, tarkoituksena olisi mennä jonottamaan jo 10.00, koska kavereilla välähti; "yritetään päästä eturiviin" ja nyt se on kai sitten pakko kitua jonossa se kahdeksan tuntia, ennen kuin ovet avataan. No ei se mitään, kertakäyttögrilli ja muutama (jauho)makkarapaketti mukaan niin kyllä lähtee! Ja kyllähän se on varmasti ihan mukavakin kokemus, jos sen osaa kääntää sellaiseksi. Laulu raikaa ja olut virtaa suonissa... tai sitten ei.

Mahdollisuudet "eturiviin" ovat ihan hyvät, koska lava on keskellä areenaa ja muutenkin seisomapaikkoja on huomattavasti vähemmän kuin istumapaikkoja. Tuskaa tulee olemaan, jos me nyt oikeasti ollaan menossa eturiviin, mutta se elämys korvaa kyllä tuon kymmentuntisen odotuksen.

Eturivi on yliarvostettu. Paras meininki on edessä, mutta ei aivan eturivissä.

Maidenia jonotettiin 7.5h, ja päästiin siihen 2-3m eturivistä. Ihan perseestä se odotus, ja nälkä ja jano keikalla. Ei enää ikinä sitä paskaa. Ja Metallicaa kun tulevat kuuntelemaan kaikki jäkkäritkin, on siellä 2x enemmän tappeluita.

"Ham" kirjoitti:
Mutta joo Metallican keikka on sitä ennen, tarkoituksena olisi mennä jonottamaan jo 10.00, koska kavereilla välähti; "yritetään päästä eturiviin" ja nyt se on kai sitten pakko kitua jonossa se kahdeksan tuntia, ennen kuin ovet avataan.

Ja Metallican Galleriayhteisössä iso porukka on menossa jonottamaan jo ennen yhdeksää...

Itse en jaksaisi seisoskella kymmentä tuntia lavan edessä, vaikka sinne olisi illalla tulossa The Beatles vuosimallia '69. Ja miten kestää kymmenen tuntia kusematta kun keikkatunnelman saavuttamiseksi pitäisi vähän tankatakin?

"Smark" kirjoitti:
Itse en jaksaisi seisoskella kymmentä tuntia lavan edessä, vaikka sinne olisi illalla tulossa The Beatles vuosimallia '69. Ja miten kestää kymmenen tuntia kusematta kun keikkatunnelman saavuttamiseksi pitäisi vähän tankatakin?

On siinä bajamajat ja itellä oli safkaa ja juotavaa mukana.

Smark on varmaan saavuttanut jo sen vaiheen elämässä, että omaa arvokkuutta. Vain luuserit jonottavat jossain sateessa tuntikausia.

Spoiler

(Ellei siellä jaeta aseita kodinpuolustukseen venäläisten hyökätessä/kommunistien yrittäessä vallankaappausta. Mikään muu syy ei ole pätevä.)

Miksi sinä siellä seisoitit asetta jonottamassa? Eikö oikeuksiisi kuulu omistaa ase ja käyttää sitä tilanteen vaatiessa itsesi, rakkaimpiesi ja kotisi puolustamiseen.

Ai niin... senkin sääntelevä valtio! Rajoittaa yksityisen ihmisen vapauksia, kykyä toteuttaa itseään sekä toimintakenttää!

np. Jukka Poika ja Jenkkarenkka tarjoaa laiskan meiningin. Suomireggae kunniaan!

Niin joo, tänään meillä on Arasawn kanssa tosiaan keikka Turun Sosiksella joskus yhdeksä kymmenen maissa, mikä lie paikka se nyt sitten onkaan. Kaikki Turkulaiset metallipäät paikalle, saatte nähdä miten Sepulturan Troops Of Doomia coveroidaan pasuuna kärjessä.

"Mahti Ankka" kirjoitti:
Niin joo, tänään meillä on Arasawn kanssa tosiaan keikka Turun Sosiksella joskus yhdeksä kymmenen maissa, mikä lie paikka se nyt sitten onkaan. Kaikki Turkulaiset metallipäät paikalle, saatte nähdä miten Sepulturan Troops Of Doomia coveroidaan pasuuna kärjessä.

Smark, eiköhän lähetä tien päälle?

Van Drunenin murinaa ei voi imitoida kukaan.

Kyllä Muuten voi. Tosin ripaus myös Lemmyä.

Pestilence on kyllä hirveää paskaa. Juuri sellaista mitä death metallin ei pitäisi olla. Jos Van Drunesta puhutaan niin kannattaa ensimmäisenä mainita Asphyx ja ne kaksi ensimmäistä levyä. Loistavaa kamaa ja sitä death metallin parhaimmistoa Autopsyn, Entombedin, Bolt Throwerin, Possessedin yms muiden kanssa.

Pakko silti kehua tuota Hail of Bulletsin levyä kun se on nyt tämän vuoden puolella alannut iskemään enemmän kuuntelujen lisääntyessä. Sotaisaa kamaa ja murskaavaa kamaa, jotkut ovat itkeneet soundeista, vaikka oikeastaan ne toimivat aika loistavasti. HoB:n ja Asphyxin keikkoja odotellessa.

No kappas, tuohan kyllä kuulosti aika paljon Drunenilta! Vaikkakin hiukan liian ohut saundi häneen nähden, tai sitten demotaso vain tekee sen. Ei täysi imitaatio nyt kuitenkaan ole.

Pestilenceä en niin hirveästi ole loppupeleissä kuunnellut, mutta itseeni ainakin Testimony Of The Ancients kolahtaa aika hyvin. Onhan se aika härski levy mutta noh, pitää kai noitakin olla.

Asphyx edelleen tutustumislistalla, en vieläkään ole saanut kuunteluun. Mutta tutustun varmasti. Mitä Hail Of Bulletsiin tulee, niin Of Frost And War on saatanan tykki dödökiekko. Kitarasaundi tuolla levyllä on jumalaisen rouhea.

Niin, keikka meni eilen mahtavasti. Toinen keikkani tässä kokoonpanossa, eikä mukana ollut enää sitä ekan keikan ylijännitteisyyttä. Soitto kulki kuin unelma ja hauskaa oli. Vähän jännätti etukäteen mennä pasuunalla Troops Of Doomia vetämään, mutta voi ristus kun oli mahtava fiilis vetää sitä! Porukkaakin oli ihan jees määrä, noin parisenkymmentä ihmistä varmaan yhteensä. Kahden viikon päästä sitten kotikenttäetu ja Alavudella keikka, odotan yleisöä paljon.

Kolme tuntia tosin yöunia alla ja töihin pitäisi mennä. Kofeiinitabletin voimalla mentiin viime yö, tämä päivä kahvilla. Puoli pannua kurkkuun ja menoksi.

"Velocity" kirjoitti:
Smark, eiköhän lähetä tien päälle?

Haha, S-(o)osiksella on tullut nähtyä lähinnä "geneerisiä" indybändejä, joten olisin toki saapunut paikalle jos olisin huomannut tämän viestin aikaisemmin.

Kyllä kannatti mennä jonottamaan jo yhdeksältä! Oli kyllä sellainen kokemus, ettei paremmasta väliä. Moni varmaan luulee, että on hirveätä tuskaa olla se 10 tuntia siellä ulkona jonossa, mutta näin ei ainakaan tänään ollut. Syitä tähän on varmasti monia, luettelen joitakin.

-Jonosta sai lähteä pois ja tulla takaisin samalle paikalle. Todella rentoa, pystyi käymään Pasilassa kaupassa/pizzeriassa ja jos kusihätä yllätti niin eikun pois jonosta ja takaisin paikalle. Ketään ei sanonut mitään.
-Väkeä alkoi tulemaan vasta siinä kolmen maissa, ennen sitä olisi päässyt luultavasti eturiviin.

Sää olisi voinut olla lämpimämpi, satuin olemaan shortsit jalassa ja ulkona oli kylmä kuin Alaskassa. Niin ja asiaa ei auttanut se, että hupparin lukko meni p*skaksi... No onneksi ostin keikkapaidan, joka lämmitti (mieltä) Kunnon jonoihin muodostuttiin vasta joskus neljän aikaan, suuri osa oli siinä sivussa vain juomassa. Järkkärit kielsivät alkoholin juomisen alueella, mutta eihän se sinänsä haitannut, kun jonoon sai palata. Muutaman otin, oon kovis jee... Ihan mukavaan tunnelmaan sillä pääs, mutta ei tuo Olvi ole ainakaan tehty minulle...

Itse keikka oli kyllä loistava! Mastodon oli ensimmäinen lämppäri.. Sanoista en saanut mitään selvää, mutta muuten se oli ihan mukavan kuuloista. Lamb of Godin basisti oli pirun cool jätkä, oli yli puolet ajasta meidän edessä. Hieno parta sillä, kasvatan samanlaisen. Laulaja pomppi kuin mikäkin Duracell-pupu ja sai yleisön hyvin hereille. Taisivat muuten soittaa jonkun CoB:n kappaleen tai sitten käsitin aivan väärin (mainitsivan CoB:n ja jonkun kappaleen).

Tuleva tekstinpätkä saattaa sisältää paljastuksia liittyen huomiseen keikkaan (en tiedä, onko settilista sama, mutta luultavasti rungoltaan melko sama).

Itse Metallica oli loistava, kyllä ne jätkät ovat vaan niin pirun kovia live-esiintyjiä. Ensimmäiseen kappaleeseen oli järjestetty melko näyttävä valoshow, joka olisi sopinut ehkä paremmin discoon, mutta kyllähän se noinkin kävi. Onen aikana nähtiin melko komeita liekkejä ja samoin Fight Fire with Firen aikana. Kyllä siinä tuli sellainen pieni lämpöaalto yli aina, kun liekit nousivat ilmaan. Fight Fire with Fire oli yksi suurimmista yllätyksistä settilistasta Turn the Pagen lisäksi. Encoret olivat ihan mukiinmeneviä ja olihan se ihan varma juttu, että Seek & Destroy päättäisi illan. Loistava keikka kyllä, Tallinnan keikalla oli omasta mielestäni parempi settilista, mutta ei tämäkään huono ollut. Hyvin Death Magneticin kappaleet upposivat yleisöön.

Sitten muutama juttu, mitkä täytyy mainita oikein erikseen...

-Trujillo heitti minulle plektran (sinänsä hauskaa, koska Trujillo ei käytä plektraa.. No ei se mitään, kaverilla on Larsin heittämä plektra ).
-Sain rantapallon (eipä se tosin mikään ihme ollut, kun niitä palloja oli aivan järjettömästi).
-Hammett sekä Ulrich huomasivat kyltin, jonka teimme kavereiden kanssa (Hammett iski silmää ja Ulrich möngersi jotain englanniksi).

Niin ja sitten Ulrich sylki sitä aah niin herkullisen näköistä juomaa katsomoon ja olin siinä metrin päässä. Melkein pääsin koskemaan myös Trujillon bassoa. Loistava kokemus oli, jonottaisin kyllä oikein mielelläni ne toiset 10 tuntia, jos saisin kokea tämän uudestaan. Kuvia en itse ottanut, mutta jos kaveri heittää mesen kautta niin saatan heittää ne tännekin joskus.

Hamtallica!

Se Larsin litku oli kyllä taivaallisen näköistä... Olin itse aika samoilla paikoilla.

Kyllä vain oli aivan mahtava keikka. Eikä tarvinnut jonottaa kuin pari tuntia. Ei tässä voi mitään syväanalyysiä alkaa vääntämään, ei yksinkertaisesti tee oikeutta bändille tai tuolle keikalle. Aivan uskomaton fiilis.

KIITOS METALLICA!

P.S Näin Kamelin, ja hänen kavereidensa poistumisen ansiosta pääsin kaverini kanssa eturiviin.

Noniin Finn Hits Festin hommat on nyt kunnossa ja kova kahden päivän tapahtuma tiedossa ehdottomasti! Joten kaikki elokuussa Poriin ja ensviikolla tiketistä lippuja varailemaan! Ennakkoon kahden päivän lippu 30e! Suhteellisen halpaa silti!

Koko paska kokonaisuudessaan (Pääesiintyjä boldattuna tietty):

1. Päivä (14.8)
Grave
Nicole
Profane Omen
Burden A.D
Concrete Words
Depressed Mode
Depict The Illegal Abuse (Juuh, meidänkin bändi siellä)
Laho Pappi

2. Päivä (15.8)
Scar Symmetry
Omnium Gatherum
Dead Shape Figure
Retaliatory Measures
Manufacturer's Pride
Crucial Inch
Murdershock
Pressure Points
Mastestroke

Tulipa torstaina koettua yksi asia, johon en etenkään parin viime vuoden aikana enää uskonut. Lahtelaisen musiikin suurin ylpeys Tehosekoitin nimittäin palasi vajaan viiden vuoden jälkeen lavalle soittaen comeback-kiertueensa ensimmäisen keikan ja samalla ainoan klubikeikan Tavastialla. Suosikkibändeistäni Tehosekoitin on toiseksi pitkäkestoisin, mutta olin bändin nähnyt vain kerran aiemmin Ankkarockissa vuonna 2002. Tavastialla kaikki vaikutti siltä kuin ennenkin. Ottokin oli jättänyt karmean runoilija-lookinsa ja näytti taas rock-tähdeltä. Ja mitä rock-tähteyteen tulee, niin tuskin on Suomessa enää bändiä, joka hallitsee rock-kukkoilun yhtä hyvin.

Keikka käynnistyi hieman yllättäen Irwin-coverilla Meni rahahommat pieleen, joka olikin riemastuttavan itseironinen avaus comeback-keikalle. Varsinainen avausbiisi, eli omista kappaleista ensimmäinen oli Kaikki nuoret tyypit. Kun sen vauhtiin päästiin ja yleisö oli innolla mukana ensimmäisistä sanoista lähtien, näytti ainakin Oton ja Matin hymy sen verran leveältä ja aidolta, että tuntui selkeästi mukavalta palata. Ehkä ihan vähän yli 2 tuntia kestäneen keikan aikana kuultiinkin kaikki mitä olettaa sopii. Ehkä vähän hittipainotteiselta setti tuntui, mutta toisaalta niitä onkin syytä odottaa tällaiselta keikalta. Eikä se ole ollenkaan huono asia, koska toisin kuin on esim. helppona vertailukohtana toimivan Apulannan kohdalla, pidän kovasti kaikista Tehiksen hiteistä. Suurimpia kohokohtia itselleni olivat Kaikki nuoret tyypit (tosin mikä tahansa avausbiisi olisi ollut kohokohta), C'mon Baby Yeah, Mies jolla on maine ja Se johtuu geeneistä. Mitään en varsinaisesti jäänyt kaipaamaan, mutta Ote irtoaa ja edes yksi biisi ensimmäiseltä albumilta olisi kelvannut mukavasti. Turo's Hevi Gee -cover Mä oon roku! olisi tosin ollut mieluisin yllätys, mutta sitä en kehdannut edes odottaa.

Bändi oli vireessä ja keikka oli kaikin puolin mainio. Sali oli toki täynnä, mutta paljon parempaa paikkaa en olisi voinut pyytää, kun lähes eteen pääsi. Näkyi yleisön joukossa myös jotain tunnetumpaa väkeä kun Jussi Lampi ja Tehosekoittimen Matin Videoraati-kollega, Hybrid Childrenin Jasse, olivat paikalla. Ei ole Tehosekoitin tälle kiertueelle jatkoa luvannut, mutta en tämän jälkeen ihmettelisi, vaikka jonkin verran heitä vielä nähtäisiin esim. klubikiertueella tai myös ensi kesän festareilla.

Yhtä tai kahta saattaa kiinnostaa settilista, joka oli unohtamiani biisejä lukuunottamatta suunnilleen tuollainen järjestyksen ollessa jonkin verran väärä:

Meni Rahahommat pieleen
Kaikki nuoret tyypit
Pakko päästä pois
Bisnesmies
Kaikki on mahdollista
Susanna
C'mon Baby Yeah
Fiksu ja kypsä
Maailma on sun
Syntynyt köyhänä
Pahan ilman lintu
Kaukaisimmalle rannalle
Laura
Lentää lentokonetta
Ei enempää blues, ei enempää down
Mies, jolla on maine
Elvari on mun faijani
Laiska laiska
Asfaltti polttaa
Valonkantaja
---
Hetken tie on kevyt
Pillitä Elli pillitä
---
Se johtuu geeneistä